Taitettu indeksi on eläkkeiden syöpä

3.3.2016

Eläkkeitä voidaan korottaa.
Eläkkeitä voidaan korottaa.

Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike r.y. käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa nykyisin käytössä oleva työeläkeindeksi eli niin sanottu ”taitettu indeksi” takaisin alkuperäiseen muotoonsa ansiotaso- eli palkkaindeksiksi.  

Tavoite 50 000 nimestä meni kirkkaasti rikki jo helmikuussa ja tavoite on nostettu 100 000 allekirjoitukseen. Kansalaisaloitteeseen voi kerätä lisää nimiä vielä 24.3.2016 asti. Tällä hetkellä aloite työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi on kannattajamäärältään selvästi suurin verrattuna muihin parhaillaan vireillä oleviin kansalaisaloitteisiin. 
 

Taitettu indeksi

 

Vuoden 1996 alusta käyttöön otettu työeläkkeitä koskeva taitettu indeksi merkitsee sitä, että maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan vuosittaisissa indeksitarkistuksissa 20 prosentin painoarvolla ansiotason kehityksestä ja 80 prosentin painolla kuluttajahintaindeksin mukaan.

Alkuperäisissä työeläkelaeissa 1960-luvun alussa eläkkeiden ostovoima sidottiin kokonaisuudessaan eli 100 -prosenttisesti palkkojen eli palkankorotusten kehitykseen. Tämä käytäntö oli voimassa vuosina 1963 – 1976. Tästä käytännöstä siirryttiin ns. Miettusen hätätilahallituksen aikana puoliväli-indeksiin (50/50), jossa eläkkeitä korotettiin vuosittain puoliksi palkka- ja puoliksi hintakehityksen mukaan. Tämä menettely oli käytössä vuosina 1977 - 1995. Eläkeläisten kannalta oli kuitenkin tulossa vielä pahempaa kun vuoden 1996 alusta siirryttiin taitettuun indeksiin (20/80).

Tämän seurauksena työeläkkeet ovat jääneet tasollisesti huomattavasti jälkeen ansio- ja palkkakehityksestä. Sama eläke, joka taitetun indeksin käyttöönoton aattona vuonna 1995 oli 60 prosenttia henkilön tuolloisesta palkasta, oli vuonna 2015 enää vain noin 47 prosenttia vuoden 2015 vastaavasta saman henkilön palkkatasosta. Työeläkkeet jäävät palkkojen kehityksestä jälkeen noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla, joten kyse on todellisesta eläkkeitä kalvavasta näivetystaudista, syövästä.

 

Eläkkeiden heikennykset jatkuvat

 

Alexander Stubbin ja Juha Sipilän hallitusten säästöohjelmien myötä on siirrytty ikään kuin huomaamatta työeläkelakien sisältämien säädösten uudenlaiseen, eläkkeensaajille epäedullisiin tulkintoihin ja menettelytapoihin. Hallituksen uusi keskeinen menettelytapa on eläkeindeksien jäädyttäminen.

Taitetun indeksin kaavaa seuraten työeläkkeitä olisi pitänyt vuonna 2015 korottaa 1,4 prosentilla, mutta hallitus sopi vuoden 2014 kehysriihessä indeksijäädytyksestä, jonka seurauksena korotus jäi 0,39 prosenttiin. Tämän seurauksena työeläkkeellä olevilta jäi saamatta yhteensä yli 100 miljoonan euron indeksikorotukset, jotka siirrettiin työeläkeyhtiöiden käytettäviksi. Tällä toimenpiteellä ei säästetty eikä säästetä valtion menoja, sillä työeläkkeitä ei makseta verovaroista, vaan palkansaajien ja yrittäjien työeläkemaksuista. Indeksijäädytyksellä eläkkeensaajat pakotettiin ilman mitään vastinetta kartuttamaan eläkerahastoja.

Eläkkeiden jäädytys ei rajoittunut koskemaan ainoastaan vuotta 2015. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on esittänyt jäädytyksen jatkamista viideksi vuodeksi eli vuoden 2019 loppuun.

Kansaneläkkeet pakkasella

Eläkkeiden jäädytys näkyy selvimmin ja miltei syväjäädytyksenä kansaneläkkeissä, joissa eläkkeiden vuotuinen tarkistus toteutetaan pelkän hintakehityksen pohjalta. Vuonna 2016 nähdään sellainenkin ihme, että eläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi luotu indeksi ei korota kansaneläkkeitä vaan alentaa niitä 0.4 prosenttia.

Yksin asuvan henkilön täysimääräinen kansaneläke pienenee vuodenvaihteesta 2016 lukien noin kahdella eurolla kuussa 634 euroon. Tämä johtuu siitä, että hintojen laskiessa myös eläkeindeksi laskee. Lasku leikkaa kaikkia hintaindeksiin sidottuja eläkkeitä ja etuuksia, muun muassa työttömän peruspäivärahaa ja kotihoidon tukea.

Myös työeläkkeet vaarassa vajota miinukselle

Työeläke ei ilmeisesti alene vuonna 2016 edellisvuoteen nähden, vaan pysyy nipin napin entisellä tasollaan. Hintojen lasku ei 80 prosentin indeksivaikutuksesta huolimatta paina työeläkkeitä miinuksen puolelle, koska eläkeindeksissä huomioidaan ansiotason kehitystä 20 prosentin verran. Jos hinnat olisivat laskeneet vähänkin enemmän, myös työeläkkeet olisivat menneet miinukselle.

On hyvin mahdollista, että myös työeläkkeet alenevat jatkossa tasoltaan edellisvuoteen verrattuna.  Suomen ja maailmantaloutta vaivaava deflatorinen hintakehitys näyttää jäävän enemmän tai vähemmän pysyväksi ilmiöksi ainakin lähivuosiksi. Tässä on eräs lisäsyy sen Kansalaisaloitteessa esitetyn vaatimuksen tueksi, että nykyinen työeläkeindeksi on muutettava ansiotasoindeksiksi.

Palkkojen ja eläkkeiden kohtalonyhteys

Palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloehdot ovat määrätyssä vuorovaikutusyhteydessä toisiinsa. Parhaillaan viidettä kertaa käynnistymässä olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa työnantajaleirin puolella esiintyy edelleen vaatimusta nollatasoisten palkkaratkaisujen toteuttamiseksi ainakin vuodelle 2017 (sen jälkeen kyseeseen ehkä tulevat vientiteollisuuden mukaiset korotukset).

Työntekijäjärjestöjen tulee vaatimuksissaan huomioida, että nollataso palkansaajille merkitsee taitetunindeksin vuoksi eläkkeiden alenemista.
  

Työeläkevarat

 

Piirit, jotka vastustavat nykyisen työeläkeindeksin eli taitetun indeksin muuttamista palkkaindeksiksi, asettavat kysymyksen, mistä varat kyseiseen muutokseen saadaan. Kysymys tuntuu jopa absurdilta kun työeläkerahastoihin kertyneitä varoja eli eläkevaroja verrataan samaan aikaan ulosmaksettuihin eläkkeisiin eli eläkemenoihin.

Kesäkuun lopussa 2015 eläkerahastojen varat olivat 183 miljardia euroa kun työeläkemenot olivat 25 miljardia euroa vuodessa.  Nuo 183 miljardia euroa ovat yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti (54 miljardia euroa) ja yli seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden kokonaiseläkemenot. Eläkerahastojen varoja ei ole jouduttu käyttämään eläkkeiden maksuun, vaan ne on maksettu kunakin vuonna sisään tulleista työeläkemaksuista. 

Lisääntyvät eläkemaksut, sikäli kuin ne nollatasoisten palkkaratkaisujen vallitessa ylipäätään kasvavat, voidaan kustantaa eläkerahastojen sijoitustuotoista, joten niihin ei tarvita verovaroja.

 

Seppo Ruotsalainen
Kauniainen