Ei EU:lle – Suomella ei varaa EU:n jäsenyyteen

31.10.2014

VEU:n puheenjohtajana Arjo Suonperä kritisoi EU:ta.
VEU:n puheenjohtajana Arjo Suonperä kritisoi EU:ta.

SKP:n eurovaalitunnuksena on Hyvinvointivaltion puolesta – Ei EU:lle. Varatuomari Arjo Suonperä esittää kahdeksan perustetta sille, miksi tämä on toimivin vaihtoehto. Tärkeimmät syyt ovat taloudellisia, mutta ne eivät suinkaan ole ainoita.

 

 

 

Kahdeksan syytä erota EU:sta

1. Suomi ei enää pysty selviytymään EU-jäsenyyden kuluista ja ylläpitämään entistä hyvinvointivaltiota palveluineen. Kaksinkertainen verotus on liikaa.

EU:n bruttojäsenmaksut ovat lähivuosina 1,7 - 2,2 miljardia euroa/v. Lisäksi arvonlisäverotuotosta leikkautuu EU:lle vuosittain noin 300 miljoonaa, tullimaksuista 155 miljoonaa, sokerimaksuista 1 miljoona.

Hallitus valittaa Suomen 2-3 miljardin vuotuista kestävyysvajetta, vaatien vuosittain sen kattamiseksi leikkaamaan julkisen vallan hyvinvointimenoja ja nostamaan veroja yhteensä saman verran.

EU tosin antaa suomalaisten hakemille erilaisille hankkeille tukea ja maksaa maataloustukea, ehkä 0,8-1,2 miljardia vuodessa, mutta tuet eivät tule valtiolle tai kunnille kuin osittain. Suomen EU:n jäsenmaksujen tarkastelu vähentämällä bruttojäsenmaksusta kaikki Suomeen EU:lta annetut tuet, antaa harhaanjohtavan kuvan. Suomen veronmaksajat joutuvat maksamaan joka tapauksessa EU:lle bruttojäsenmaksujen verran. Suuri osa EU:n Suomeen maksamista tuista menee sellaisiin kohteisiin tai saajille, joita ei Suomen budjetti rahoittaisi.

Suomelle aiheutuu EU-jäsenyydestä myös välillisiä kuluja, jotka ovat vuositasolla todennäköisesti bruttojäsenmaksua suuremmat.

Yhä useamman virkamiehen palkkauksesta kuluu osa EU-asioihin, (valmisteluun, selvittelyyn, valvontaan, täytäntöönpanoon, vahingonkorvauksiin, kääntämiseen jne). Työvoiman vapaan liikkuvuuden perusteella maahan tulleitten ja heidän omaistensa sosiaaliturva lisää sosiaalimenojamme.

Valtion hankkeitten kilpailuttaminen, muutoksenhaku ja viiveet hankkeissa lisäävät julkisen vallan kustannuksia. EU:n puolustuksellisen ulottuvuuden vuoksi Suomi ylläpitää omaa valmiusjoukko-osastoa ja maksaa sen kulut, myös silloin, kun se käy harjoittelemassa tai lähetetään tosi toimiin jonnekin.

EU:n perusarvo, vapaaseen kilpailuun perustuvan markkinatalouden noudattaminen syö Suomesta työpaikkoja, kun Suomeen tulevat kilpailijat syrjäyttävät tai ostavat pois suomalaisia yrityksiä tai saavat ne kilpailun vuoksi siirtämään työpaikkoja ulkomaille. EU-jäsenyyden tuoma työttömyys lisää Suomen menoja ja verotulot vähenevät. Julkisen vallan tulopohja rapautuu. EU-maista Suomeen tulleiden kotouttaminen, asuttaminen ja koulutus maksavat.

EU:n aiheuttamien kulujen rahoittamiseksi Suomi on joutunut ottamaan yksityispankeista paljon korollista lainaa, jonka takaisinmaksu ja korot rasittavat tulevaisuutta. EU ei itse ota lainaa.

EU:n pankkikriisin ratkaisuun Suomi on jo maksanut useita kymmeniä miljoonia ja antanut suuria takuita.

 

2. EU on muuttunut huonommaksi muistuttaen siirtomaavaltiota, joka hamuaa lisää jäseniä, markkinoita, raaka-aineita, halpaa työvoimaa sotimistakaan kaihtamatta ja askartelee yhä enemmän sisämarkkinoittensa ulkopuolisissa asioissa. Vanha saksalais-amerikkalaisten kapitalistien tulliliitto on alkanut elää omaa elämäänsä pyrkien liittovaltioksi, joka syrjäyttää jäsenvaltioittensa itsenäisyyden. EU:n Rooman perussopimuksen korvaaminen Lissabonin sopimuksella vei unionia liittovaltion suuntaan.

 

 

3.EU on kehittänyt jäsenvaltioittensa rinnalle ulkopoliittisen ulottuvuuden, joka pyrkii syrjäyttämään jäsenvaltioitten ulko- ja kauppapolitiikan EU:n ulkopuolisiin valtioihin. Ukrainan kriisissä EU on julistanut Suomen tärkeää kauppakumppania ja naapurimaata vastaan kauppapoliittisia pakotteita, joka menettely vahingoittaa Suomen vientiä ja suhteita Venäjälle, jos Suomi noudattaa näitä EU:n pakotteita.

 

4. Suomen vienti EU-alueelle on jo neljä vuotta ollut sieltä tuontia pienempää. Suomi ei ole kokonaisuutena tarkastellen hyötynyt jäsenyydestä verrattuna Suomen menettämiin tulleihin ja maksuihin.

 

5. Demokratia on voimakkaasti kaventunut, yhä useampi asia, valtion budjettista alkaen, päätetään Brysselissä, jonka päätöksiin suomalaiset eivät pysty vaikuttamaan. Lähidemokratia uhkaa kuihtua kokonaan, kun kuntia yhdistellään ja niiltä viedään pois pääosa päätettävistä asioista ja rahoituksesta. Suomen 13 mepin valinta EU:n 736 jäsenen parlamenttiin ja kansalaisten aloiteoikeus ovat näennäisdemokratiaa.

 

6. EU:n kilpailuvapausideologia toimii ay-liikettä ja suomalaisia palkansaajia vastaan suosimalla ja helpottamalla muualta Suomeen tuotavan halvemman siirtotyövoiman käyttämistä ja työvoiman polkumyyntimarkkinoitten luomista ja työn siirtoa halvempiin maihin.

 

7. Suomi voi tahtomattaan joutua sotaa käyväksi valtioksi EU:ssa. EU ei ole rauhaprojekti, vaan suurvallaksi hinkuva järjestö, joka käy paitsi terrorismin torjunnalla jatkuvaa sisällissotaa toisinajattelijoitaan vastaan, myös valmistautuu yhä enemmän sodankäyntiin ja osallistuu sotilaalliseen toimintaan.

 

8. Suomen kehittäminen ja tulevaisuus estyvät kun julkinen valta ei saa

kilpailla yksityissektorin kanssa EU:n yksityistämisideologian vuoksi.