Tyhjä valinnanvapaus kilpailuaseena

2.12.2015

Jatkossa voi vaikka käydä terveyskioskilla, jolla päivystää jonkinlainen lääkäri.
Jatkossa voi vaikka käydä terveyskioskilla, jolla päivystää jonkinlainen lääkäri.

Hallituksen sote -ratkaisun kokoomuksen mainostama osa oli asiakkaitten vapaus valita yhteiskunnan ylläpitämän terveydenhuollon ja kaupallisen yksityisen lääkäriaseman tai mystisen kolmannen sektorin tuottaman palvelun välillä.

Samaan aikaan julistettiin paketin tarkoituksena olevan miljardiluokan säästöjen aikaansaaminen verovaroista korvattavissa terveydenhoitokuluissa. Tällainen valinnanvapaus oli samalla esimerkki hallituksen orjallisesta EU:n ainoan ns. perusarvon, vapaaseen kilpailuun perustuvan markkinatalouden käytäntöön viemisestä kävi ihmisille miten kävi.

Monelle vapaasta kilpailusta on muodostunut vääriä mielikuvia. Kuvitellaan sen alentavan asiakkaitten terveyspalvelujen maksuja. Kuitenkin verovaroin korvataan terveydenhoidon palveluista edelleenkin eri toimenpiteitten osalta vain valtion hyväksymän taksan mukainen pienehkö osuus, joistakin palveluista ei mitään. Koska säästöjä hallitus aikoo aikaansaada, korvattavat osuudet tulevat pienentymään väestön lisääntyminen ja ikääntymisen tuoman palvelutarpeen kasvun vuoksi. Lisäksi entistä korvaustasoakin aiotaan alentaa, miten muuten säästöjä saataisiin.

Valinnanvapaudella on myös monta huonoa seurausta, joista hallitus ei tunnu välittäneen lainkaan. Yksityisiä terveysasemia nousee vain paikkakunnille, joissa toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja ne valikoivat taloudellisin perustein tuottamansa palvelut ja myös asiakkaansa eli pyrkivät kuorimaan kerman päältä, niin kuin tähänkin saakka. Tuottavampien palvelujen jääminen pois yhteiskunnan omalta terveyspalvelun tuottajalta johtaa toisaalta terveyskeskusten ja sairaaloitten tyhjäkäyntiin ja toisaalta keskittymiseen vaikeampien ja huonosti tuottavien palvelujen tuottamiseen ja näin lisääntyvään verovarojen käyttöön, jotta yhteiskunnan oma palvelu jatkuisi. Se puolestaan johtaa kustannussyistä yhteiskunnan palvelujen supistuksiin, koska tyhjäkäyntiä ei haluta tukea. Lisäksi verukkeena voidaan käyttää sitä, että lopetettavia palveluita on ehkä saatavilla yksityisiltä tuottajilta tai kauempaa yhteiskunnan tuottamina. Valinnanvapaudella on ollut myös se seuraus, että yhteiskunnan terveyskeskukset ryhtyvät valikoimaan jonoja pienentääkseen asiakkaita ja antamiaan palveluita ohjaamalla asiakkaita yksityisiin palveluihin.

Hallituksen sote -ratkaisu ei poista jonoja terveysasemilta eikä lisää maksutonta terveydenhoitoa, mutta auttaa valinnanvapaudella ajamaan alas tai supistamaan yhteiskunnan omaa terveydenhoitoa tarjoamalla yksityisille terveysasemille tms. kilpailuetua, jota lyhytnäköisesti ei huomata.

Ainoa todellinen ratkaisu lisääntyvään terveydenhoidon palvelujen kysyntään on valtion panostuksen ja oman palvelun lisääminen ja kehittäminen, painopisteen siirtäminen valtion rahoituspolitiikassa pois sotavarustelusta ja EU:n ja kansainvälisen kapitalismin tukemisesta.