Työläisäideille kylmää kyytiä

29.4.2016

Tiina Sandberg vastustamassa hallituksen leikkaussuunnitelmia.
Tiina Sandberg vastustamassa hallituksen leikkaussuunnitelmia.

Työnaiset pitävät tämän maan pyörimässä. Ilman meitä se pysähtyy. Ilman meitä jäävät hoitamatta paitsi lapset, sairaat ja vanhukset. Myös hallinto törmäisi seinään, koska kukaan ei kirjaisi pöytäkirjoja tai toimittaisi niitä eteenpäin. Palkat jäisivät maksamatta koska niiden laskijat olisivat poissa ja Kelan päivärahat eivät ropsahtaisi tileille.

Suomalainen nainen on käynyt töissä ja ollut perheen elättäjä siinä kuin mieskin. Kahden tulonsaajan varaan on laskettu niin sosiaaliturva kuin asuntolainatkin. Tämä on johtanut siihen, että yksinhuoltajat ja muuten yksin asuvat ihmiset on usein unohdettu, mutta toisaalta hyvin harvalla miehellä on enää ollut varaa pitää kotirouvaa. Naisten töissä käynnistä on muodostunut normi, josta poikkeamisen on joutunut perustelemaan.

Nyt meillä on porvarihallitus, joka on keksinyt uudelleen perinteisen tavan hoitaa työttömyyttä: Kun työpaikkojen määrää ei heidän kurjistuskonsteillaan saa nousemaan, voidaan aina vähentää kilpailua harvoista avoimista työpaikoista pakottamalla naiset kotiin. Pois miesten tieltä.

Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat surutta käyneet naisten työssäkäymistä vastaan. Päivähoitoa ja iltapäivätoimintaa on rajoitettu ja maksuja nostettu samaan aikaan kun työssäkäymisen kannattavuutta on nakerrettu. Kilpailukykysopimuksen myötä palkankorotusten jäädyttämisen lisäksi työaikoja pidennettäisiin ja lomia ja vapaapäiviä vietäisiin pois.

Oma ongelmansa muodostuu siirtymisestä kohti 24/7 yhteiskuntaa. Vaikka äitien työssäolo monella alalla muuttuu vuorotyöksi ja tapahtuu yhä useammin aikoina, jolloin lapset eivät ole koulussa tai päivähoidossa, ei hallitus ole osoittanut kiinnostusta vuoropäiväkotien tai pienten koululaisten hoidon järjestämisen sujuvoittamiseen. Vastuu sysätään taas äideille, jotka hallitus mieluiten siirtäisi takaisin kotiin kokkaamaan päivällistä kotiin saapuville miehilleen. Oi ihana 50-luku!

Suomalainen nainen ei kuitenkaan enää suostu luopumaan oikeuksistaan. Me olemme oppineet, että voimme toimia oikeuksiemme puolesta. Meidän ei enää tarvitse vaieta ja vetäytyä syrjään. Juuri nyt, toukokuussa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja muut liitot käsittelevät uudelleen hallituksen lennokkaasti kilpailukykysopimukseksi nimeämää suunnitelmaa, jonka avulla se haluaa leikata palkkoja ja murentaa työväen ostovoiman. Me naiset voimme näyttää Sipilälle, ettei meiltä niin vain viedä meidän oikeuksiamme, emmekä me enää ole niitä kilttejä tyttöjä, jotka mukisematta suostuvat heikennyksiin.

Me olemme työväenluokan naisia ja äitejä. Me tiedämme, ettei porvaria kiinnosta kuin oman tilipussin kartutaminen. Me emme usko kuulopuheisiin, vaan otamme selvää. Meille ei riitä puolikas.

Me sanomme ei kun Sipilä esittää heikennyksiään ja jos sana ei kuuluu, me pidämme huolen, että meitä kuunnellaan. Maailmaa muutetaan teoilla ja me olemme niihin valmiita.

 

Tiina Sandberg
29.4.2016 Vantaalla