Espoon kokoomuspolitiikka nakertaa tulevaisuuttasi – koska pohja pettää

28.10.2016

Koko maan suurimmat roistot yhteiskuvassa.
Koko maan suurimmat roistot yhteiskuvassa.

Espoon kokoomusjohtoisen kunnallispolitiikan tavoite maan toiseksi suurimmassa kaupungissa on vain tulevan budjetin tasapainottaminen. Muuttovoittoisen kaupungin väki lisääntyy, mutta ei isoilla veronmaksajilla. Sen sijaan väestö ikääntyy ja tarvitsisi enemmän ja parempia terveyspalveluita, kohtuuhintaisia asuntoja, parempia kulkuyhteyksiä, lisää toimeentulotukea ja yhä suurempi yksinäisten joukko lisää inhimillistä vuorovaikutusta ja ikääntyvät yhteiskunnan hoivapalveluita.

Yli 65-vuotiaitten joukko kasvaa noin 1500 asukkaan vuosivauhdilla, 60-vuotiaitten vielä enemmän. Asuntokanta ja kaupungin kiinteistöt vaatisivat enemmän peruskorjauksia ja se on ostopalveluna kallista, kun oma remonttivoima on ajettu minimiin.

 

Kokoomus määrää linjan

 

Budjetin tulopuoli perustuu kuntalaisten verotukseen ja maksuihin, velan ottoon yksityispankeilta, maaomaisuuden myyntiin, kiinteistöveron pieneen nousuun sekä lapselliseen uskoon, että yksityiset toisivat Espooseen hyviä työpaikkoja tarjoavia yrityksiä, jotka lisäisivät verotuloja tai että jostain Espooseen muuttaisi hyviä veronmaksajia. Lisäksi kaupungin hallinnon eliitti odottaa säästöjä kaupungin palkkamenoista 12 miljoonaa euroa, kun Kiky-sopimus alentaa kaupungin palkollisten palkkamenoja ja vuosilomia pienentämällä yrittää pusertaa työvoimasta irti enemmän ja palkatta.

Kokoomus taloudellisesti näköalattoman ideologiansa vankina ajaa härkäpäisesti linjaa, ettei kaupungin sovi perustaa tai hankkia tuloa tuottavia ja työtä tarjoavia yrityksiä tai toimintoja ja entisistäkin pitää yksityissektorin hyväksi luopua. Kaupungin oman rahasammon, Espoon Sähkön myynti yksityisille, on surullinen esimerkki tästä taloudenhoidon osaamattomuudesta, samoin kuin jatkuva velan otto budjetin tasapainottamiseksi.

 

Kunnallisverostako tuottoa?

 

Vaikka Espoon veroäyri vielä on seudun halvin, 18 %:n kunnallisvero on heikon palkkakehityksen oloissa liian korkea. Valtion osuudetkin pienevät arviolta 13 miljoonaa euroa ja yhteisöveron tuotto alentunee 20 miljoonalla eurolla, vaikka verotuloja uskotaan saatavan 1,3 miljardia euroa. Mutta jo tänä vuonna toimintamenot budjetoitiin yli 2,2 miljardiksi, ja ensi vuonna ne väkisinkin kasvavat. Mistä loput otetaan?

Espoossa oli kesäkuun lopussa 15538 kirjattua työtöntä, joista korkeasti koulutettuja 4823, yli 50 vuotiaita 5183, pitkäaikaistyöttömiä 6358, ulkomaan kansalaisia 3467. Väestö kasvanee ensi vuonna yli 4000 asukkaalla.

 

Uusia ideoita

 

Kaupungin on löydettävä menoihinsa muitakin keinoja kuin verotus ja velanotto, sillä tiellä ei enää pärjätä, eikä aina voi vain leikata. Energia, tietojenvälitys, liikenne, -it-alat, terveys- ja kuntoutuspalvelut ja rakentaminen tarjoaisivat kaupungille mahdollisuuksia perustaa tai hankkia yrityksiä, jotka toisivat kaupungin kassaan tuloja ja loisivat työpaikkoja. Kapitalismin lyhytnäköinen ajaminen kaupungin oman tuotannon välttämisenä ja siitä johtuva tulopohjan kuihtuminen tarjoaa oikeistopuolueille vain verukkeen leikata lisää kuntalaisten palveluista ja kaupungin toiminnoista. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja EU:n vaatiman kilpailuttamisen vuoksi yksityistäminen ja palvelujen osto yksityissektorilta ovat Espoossa muuhun maahan verraten vielä enemmän harmaata arkipäivää.

Maan hallituksen Sote -järjestelmän voimaantulo kiihdyttää tätä politiikkaa, vaikka yhteiskuntavetoisen tuotannon aikaansaaminen olisi taloudellisesti järkevämpää ja kestävämpää. Miten käy jatkossa Espoossa sosiaalipalveluitten, kun niitäkin yksityistetään eikä rahoitusta lisätä kasvavan tarpeen tahdissa, sillä rahat Sote  –järjestelmän yhteen liittämisessä ohjautuvat terveyssektorille.

Palvelutarpeen lisääntymisestä huolimatta budjetissa siihen vastataan vain vähäisessä määrin ja loput jätetään epämääräisten tuottavuuden tehostamispuheitten varaan. Ihmisten hyvinvointi heikkenee ja velkataakka kasvaa. Päättäjiä on todella aika vaihtaa.