Punainen päätoimittaja

1.10.2016

Päätoimittaja harrastustensa parissa.
Päätoimittaja harrastustensa parissa.

Espooseen muuttanut Marko Korvela, on hyvin merkittävässä roolissa paitsi Uudenmaan kommunistien toiminnassa, myös valtakunnan tasolla. Tiedonantajan päätoimittajan vastuulla on kommunistien oman viikkolehden luotsaaminen ja linjan pitäminen.

Korvela on 42-vuotias kommunisti, joka on alun perin kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja koulutukseltaan kulttuurintutkija hum.kand. Turun yliopistosta. Kysyttäessä, miten hän päätyi päätoimittajaksi miten hän päätyi nykyiseen toimeen, hän kertoo ensin avustaneensa lehteä, kuten moni muukin toveri tekee viikoittain.

”Kun toimituksessa väki vaihtui, niin minut kutsuttiin mukaan ihan palkalliseksi toimittajaksi. Edeltäjäni Erkki Susi jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten ja sain tilaisuuden jatkaa uraani päätoimittajana. Olen tästä luottamuksesta ylpeä”, tiivistää Korvela.

 

Työväenlehti

 

Tiedonantaja ei ole tavanomainen lehti. Se on Suomen kommunistisen puolueen äänenkannattaja, marxilainen ja EU-kriittinen foorumi. Tiedonantaja on ilmestynyt valtakunnallisena lehtenä vuodesta 1969 alkaen. Lehti saa minimaalisen summan kulttuuri- ja mielipidelehtitukea, mutta valtaosa rahoituksista tulee viikkolehden tilauksista – lukijoilta.

Mihin ihmeeseen nykyään yleensä tarvitaan ”äärivasemmiston” aviisia? ”Tiedonantaja ei ole äärivasemmistolainen vaan me olemme osa sitä 99 prosenttia, jota maailman rikkain prosentti, kapitalistieliitti, riistää”, aloittaa Korvela ja jatkaa: ”Elämme edelleen kapitalistisessa maailmassa, jossa vain pieni osa hyötyy sen rikkauksista ja uhkaa tuhota ihmiskunnan elämän ehdot koko planeetalta. Valtaosa nykyään ilmestyvistä lehdistä on voittoa omistajilleen tuottavia markkinointiaviiseja, oikeistolaista propagandaa suoltavia äänitorvia tai sitten korviaan myöten sotkeutuneet eduskunnan valtataisteluun.”
Verkosta löytyy myös ”vaihtoehtomediana” itseään mainostavia törkylehtiä, jotka lietsovat rasismia, ennakkoluuloja ja väkivaltaa. Korvela ei näitä medioita juurikaan arvosta, vaan tähdentää, että Tiedonantaja on näille kaikille vasemmistolainen, radikaali vaihtoehto, joka pitää kiinni journalismin korkeasta tasosta.

Verkkojulkaisuista pääsee kätevästi käsittelemään printtimedian tilannetta yleensä. Paperimedian osuus on digitalisaation ja ihmisten ajankäytön ja tottumusten myötä vähentynyt rutkasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tämä on merkinnyt suurta median murrosta, jonka keskellä Tiedonantajakin kamppailee.

”Suomalaiset ovat perinteisesti kova kansa lukemaan ja tilaamaan lehtiä. Vaikka painettujen sanoma- ja aikakausilehtien tilausmäärät ovat viime vuosina romahtaneet, tilanne on parempi erikoistuneilla lehdillä, jotka pystyvät profiloitumaan. Tiedonantajan vahvuus on oma, ainutlaatuinen brändi sekä uskollinen lukijakunta, joka haluaa myös maksaa painetusta lehdestä.”
Korvela arvio myöe, että ihmiset kenties edelleen arvostavat painettua sanaa nettihöttöä enemmän. paperilehden ”käyttöliittymä” mahdollistaa sen moninaisen käytön esimerkiksi turuilla ja toreilla, ihmisten parissa. Tiedonantajaa kuitenkin kehitetään myös verkossa ja verkkoa varten. Toimitus tuottaa paperiversion rinnalla verkkolehteä ja näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. 

Millainen olisi täydellinen työväenlehti, jota kenties päätoimittaja jo nytkin tavoittelee?

”Sellainen, jolla olisi tarpeeksi resursseja tehdä sekä syvää luotaavaa tutkivaa journalismia porvareiden ja päättäjien kolttosista että kertoa duunarin arjen tasosta: mitä työpaikoilla tapahtuu, miten tavalliset ihmiset elävät.”
 Lisäksi päätoimittajan toiveiden työväenlehti tavoittaisi lukijansa eri tavoin, olisi kiinni ajassa, mutta ankkuroituisi myös työväenliikkeen arvokkaaseen perintöön.

 ”Ja uskaltaisi haastaa ja kyseenalaistaa myös omat näkökulmansa ja toimintaperiaatteensa”, Korvela lisää.

 

Nummelasta Espooseen

 

Marko Korvela asui aikaisemmin Vihdin Nummelassa, mistä on nyt muuttanut Espooseen. Miltä muutos on tuntunut ja miten Espoon ja Nummelan energiat eroavat toisistaan.

”Espoossa törmää työväkeen muun muassa lukuisilla rakennustyömailla, joita tuntuu olevan pitkin laajan Espoon asutuskeskuksia. Myös palvelualojen duunareita ja nykyään yleistyviä itsensä työllistäjiä tapaa monta kertaa päivässä”, luonnehtii Korvela.

”Nummelan duunarit vaikuttivat olevan kunnan ulkopuolella töissä käyvää valkokaulusväkeä, jotka sujahtivat henkilöautolla työpaikoiltaan supermarketin kautta omakotitaloonsa eikä heitä paljoa katukuvassa näkynyt. Espoossa toimii julkinen liikenne paremmin ja sitä työväestö myös käyttää paljon. Ihmisiä asuu monipuolisemmin eri asumismuodoissa ja käyttää julkista tilaa moninaisemmin.”

 

Vaikka Espoolaisilla on maine, jonka perusteella moni ehkä asettaisi heidät enemmän poliittisen kentän oikealle puolelle, keksii Korvela välittömästi monta syytä siihen, miksi myös espoolaisten tulisi tilata Tiedonantaja.

”Jotta he näkisivät sen toisen puolen. Tiedonantaja kertoo asioista, mistä muu media usein vaikenee. Moni porvari seuraakin tarkasti, mitä vasemmistolehdet kirjoittelevat. Moni hyvässä asemassa oleva voi myös oppia solidaarisuutta: yllättävän moni hyväosainen elää omassa kuplassaan ja voi olla yllätys, kuinka vähän monet tienaavat tai mikä on sosiaaliturvan taso nyky-Suomessa. Tiedonantaja saattaa herättää tajuamaan maailman menoa laajemmasta perspektiivistä ja kyseenalaistamaan asioita – vaikka itsellä kaikki olisikin näennäisen hyvin.”

Päätämme haastattelun ja päästämme päätoimittajan viettämään vapaa-aikaa. Sitä hänellä ei ole kovin paljoa, mutta sillekin olisi käyttöä.

”Jos vain aika riittäisi, niin varmasti tekisin tavalla tai toisella kirjallisia hommia, toimittajana tai kirjailijana. Ja harrastaisin enemmän toista intohimoani musiikkia, sekä soittajana että musiikintekijänä. Ehkä leipä löytyisi näiltä aloilta.”

Haastattelun jälkeen tuntuu siltä, että työväenlehdet tai niiden päätoimittajatkaan eivät enää ole entisellään. Se ei välttämättä ole huono asia ollenkaan.