Sote – kuntavaalien avainkysymys

23.4.2021


Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntavaalien keskeinen poliittinen kysymys, kirjoittaa SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja Järvenpään kuntavaaliehdokas Arto Viitaniemi.

Kuntavaaleja siirrettiin perustellusti siksi, että koronapandemian takia olisi ollut epävarmaa toteutuuko demokratia kunnallisen itsehallinnon tarkoittamassa mielessä. Korona aiheuttaa edelleen kansalaisille paljon ongelmia, mutta rokotuskampanjan hyvä onnistuminen turvaa kuitenkin aikaisempaa paremmat edellytykset vaalien onnistumiselle.

Sote-kysymykset ovat keskeisellä paikalla kuntavaalien poliittisessa sisällössä. Korona ja sen vakavat vaikutukset kansalaisten sosiaaliseen ja ennen muuta terveydelliseen olotilaan ja turvallisuuteen ovat suuri haaste ja arvioinnin paikka paitsi kuntatasolla niin ennen muuta valtakunnallisesti. Myös kansainvälinen ulottuvuus astuu vaistämättä kuvaan monella tavalla.

Hallituksen sote-esitys tuskin valmistuu kuntavaaleihin mennessä ja hyvä niin. Nykyisessä sote-hankkeessa ei ole arvioitu koronaepidemian seurauksia missään määrin. Tuo esitys on edeltäneiden haaksirikkoutuneiden esitysten kanssa sukulaisia keskenään. Niiden perusajatus on keskitetty hallinto- ja tuotantorakenne, joka palvelee palvelujen yksityistämistä. On hyvin kyseenalaista ja vastuutontakin ryhtyä päättämään sote-uudistuksesta ottamatta huomioon tarkasti ja laajasti koronan aiheuttamia muutoksia. Sote-kysymyksiä onkin nyt pohdittava ihan toiselta pohjalta kuin nykyiset uusliberalismin periaatteille rakennetut kaavailut.

Suomessa on selvitty koronaepidemian hoidossa kansainvälisessä vertailussa ihan kärkimaiden joukossa. Tämän voi sanoa olevan julkisen terveydenhuollon toiminnan ansiota. Vielä paremminkin olisi saattanut hommat tulla hoidettua, ellei julkista järjestelmää olisi jo roimasti rapautettu. Tulevaisuutta ajatellen juuri tällaiset kansalaisten hyvinvointia käsittävät kysymykset pitää nostaa kuntavaaleissa asialistan kärkikysymyksiksi.

Sote-hankkeen periaatteita noudattaen on koko maassa jo perustettu monia keskitettyjä yksiköitä, joiden tarkoitus on todennäköisesti ennakoidusti edesauttaa ylätason ratkaisujen toetuttamista. Niillä on kuohittu kunnallista itsemääräämisoikeutta ja rajoitettu lähidemokratian toteutumista. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla toimii nykyään kuntien muodostama Keusote-kuntayhtymä, joka on kaapannut sote-asioissa kaiken toimivallan kunnilta. Kunnista on jopa lakkautettu sosiaali- ja terveyslautakuntia tarpeettomina. 

Keusote perustettiin erittäin kevyellä valmistelulla, mutta katteettoman menestyspropagandan siivittämänä. Lähes kaikki lupaukset palvelujen paranemisesta ja lisääntymisestä ovat haihtuneet tuuleen. Vain sote-palvelujen yksitystäminen lienee edennyt vauhdikkaasti. On laskettu, että Keusote-hanke on tullut kunnille arvioitua huomattavasti kalliimmaksi. Eliittipäättäjät puuhaavatkin nyt ankaria leikkauslistoja.

Onkin paikallaan kyseenalaistaa nämä ennakkohankkeet samalla kun koko sote-uudistus on laitettava uuteen valmisteluun. Lähtökohdaksi pitää ottaaa – koronakokemuksetkin huomioon ottaen – kansalaisten tasavertaiset terveystarpeet. On tärkeää nostaa pöydälle kysymys terveydenhuollon peruspalvelujen maksuttomuuden palauttaminen heti. Palvelut pitää tuottaa kuntien toimesta ja niitä pitää ohjata ja valvoa lähidemokratian keinoin. 

Arto Viitaniemi

Kirjoittaja on SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Järvenpäässä.