Suomi alibudjetoi sote-menot

29.11.2021

Suomen valtio ja kunnat käyttävät aivan liian vähän rahaa julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, kun rahankäyttöä verrataan moniin Länsi-Euroopan maihin, toteaa Olli Savela.

Suomen valtio ja kunnat käyttävät aivan liian vähän rahaa julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, kun rahankäyttöä verrataan moniin Länsi-Euroopan maihin.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2019, siis ennen koronaa, julkiseen terveydenhoitoon rahasumman, joka vastasi 7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Itävalta, Hollanti, Belgia, Ranska ja Britannia käyttivät 8 – 10 prosenttia.

Jotta Suomi pääsisi näiden maiden kanssa samalle tasolle, pitäisi rahoitusta lisätä 2,5 – 7,5 miljardia euroa vuositasolla.

Myös vanhustenhoitoon Suomi käyttää huomattavasti vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögerin mukaan (IL 20.9.2021) rahoitusvaje on ainakin 1,5 miljardin euron luokkaa, josta kotihoidon osuus on puoli miljardia euroa. Vähäinen rahan käyttö näkyy muun muassa alan alhaisina palkkoina ja liian pienenä henkilökuntana.

Kunnat ehtivät vielä lisätä rahoitusta

Tulevien hyvinvointialueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta niin kauan kuin alueilla ei ole verotusoikeutta. Noin seitsemän prosenttia tuloista tulee asiakasmaksuista. 

Kunnat voivat nyt vaikuttaa siihen, miten paljon tulevat hyvinvointialueet saavat rahoitusta. Ensimmäisenä toimintavuonna 2023 valtion rahoitus määräytyy sen mukaan, paljonko kunnat käyttävät rahaa sote-palveluihin vuosina 2021 ja 2022. Näitä menoja ei pidä nyt missään tapauksessa alibudjetoida kuten tähän asti on tehty. 

Lain mukaan palvelutarpeen kasvusta otetaan rahoituksessa huomioon vain 80 prosenttia vuodesta 2025 alkaen. Tämä viittaa siihen, että raha on tiukalla jatkossakin. 

Viime kädessä hallitus ja eduskunta päättävät, kuinka paljon sote-palveluihin käytetään rahaa.

Olli Savela