Etnisyys liikkeessä kaupunkitilassa

Lähiöt eivät ole sen kummempia asuinpaikkoja kuin muutkaan alueet. Ongelmia toki löytyy, mutta usein niitä liioitellaan julkisessa keskustelussa ja poliitikkojen puheissa. Etnisyydet ja ryhmät muodostuvat ja muuttuvat kaupunkitilassa, ja on myös mahdollista löytää kohtaamisen ja ymmärtämisen paikkoja, yhteistä maaperää. 

SKP:n Uudenmaan piirin Lähikuvassa lähiö -syyssseminaari Järvenpäässä 12. marraskuuta käsitteli kaupunkipolitiikkaa ja nuorten asemaa sekä mietti keinoja ja menetelmiä ihmisten kommunikoinnin ja ymmärryksen lisäämiseksi sekä ennakkoluulojen vähentämiseksi. 

Imitaatiopeli kertoo ennakkoluuloista ja lisää ymmärrystä

Sosiologi, projektisuunnittelija Anna S. Heino Helsingin yliopistosta esitteli imitaatiopelimenetelmää, jonka avulla voidaan paljastaa erilaisia stereotypioita ja ennakkoluuloja ja sitä kautta lisätä ymmärrystä ja empatiaa erilaisia vähemmistöjä kohtaan. 

Imitaatiopelissä on kolme osallistujaa: yksi, joka teeskentelee esimerkiksi jonkun vähemmistön edustajaa, toinen, joka ei teeskentele vaan on aidosti kyseisen vähemmistön edustaja sekä kolmantena tuomari. Tuomari tekee kahdelle muulle osallistujalle sokkona kysymyksiä, joiden avulla hän yrittää päätellä, kuka osallistujista on aito ja kuka teeskentelee. 

Asetelma on leikkimielinen, mutta imitaatiopelin kautta voidaan päästä syvälle kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten eri ryhmät näkevät toisiaan, mitä yhteisiä arvoja ryhmillä on ja millä tavalla erilaisia ikäviäkin ennakkoluuloja voidaan purkaa.

Helsingin yliopiston, Otavan opiston sekä Butterworks Oy -mediatalon yhteisessä Tunnetko naapurisi? -hankkeessa selvitettiin esimerkiksi sitä, millaisia stereotypioita ja ennakkoluuloja liitetään suomensomaleihin. 

Muuttuva ja muuntuva etnisyys

Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija, VTT Antti Kivijärvi Helsingin yliopistosta on perehtynyt etnisyyden, sukupuolen, muuttoliikkeen, rasismin, vapaa-ajan ja nuorten palvelujen teemoihin. Kivijärven mukaan ulkomailta Suomeen tulleiden ja jopa heidän Suomessa syntyneiden jälkeläisten on vaikea tuntea itsensä suomalaisiksi, koska suomalaisuuden kriteerit ovat edelleen tiukat. 

Kivijärvi muistutti, että etnisyys ei ole jotain valmista vaan se määrittyy jatkuvasti erilaisina prosesseina ja rajanvetoina. Tärkeää etenkin nuorten kohdalla on se, minkälaisia ikätoverisuhteita nuoret solmivat ja millaisia ryhmäsuhteita kaupunkitiloissa syntyy.

Jatkossa entistä useampi siitä ryhmästä, jota maahanmuuttajataustaiseksi kutsutaan, on syntynyt Suomessa, mikä luo uudenlaisia identiteettejä.