SKP :lle uusi puheenjohtaja

Kotkan Karhulassa viikonloppuna kokoontunut Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajan. Kommunistien uusi puheenjohtaja on eläkkeellä oleva ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta. Taskinen toimi aiemmin SKP:n varapuheenjohtajana.

Puolue sai myös uuden varapuheenjohtajan, kun aikaisemmin Kommunistinuorten puheenjohtajana toiminut Jiri Mäntysalo Vantaalta valittiin tehtävään. Lastenhoitaja Mervi Grönfors Tampereelta jatkaa varapuheenjohtajana ja pääsihteerin tehtävässä Tiina Sandberg Helsingistä.

SKP:n edustajakokouksessa hyväksyttiin myös uusi puolueohjelma ja sääntömuutoksia. Poliittisia asiakirjoja hyväksyttiin Ympäristökriisi vaatii pikaisia ratkaisuja, SKP uuteen nousuun, Maailma tarvitsee rauhaa ja rauha sen rakentajia ja Näkyvät, kuuluvat ja vaikuttavat nuoret.

Aloitteita kokoukselle tuli 11 kpl ja kannanottona hyväksyttiin Palkkaus ja työolot kuntoon työväenliikkeen yhteisvoimin.

Uuden keskuskomitean ja poliittisen toimikunnan kokoonpano >>>

Natoa vastaan ja rauhan puolesta lauantaina 4. kesäkuuta

Toukokuussa startannut valtakunnallinen Stop Nato -kampanja kutsuu toimintaan Natoa vastaan. Kampanjan mukaan Suomea viedään Natoon, vaikka edelleen on suuri joukko ihmisiä, jotka vastustavat asevarustelua ja sotilasliittoja.

Stop Nato listaa useita syitä, miksi Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittoutuminen vie resursseja peruspalveluista ja kehitystyöstä, jolla voitaisiin lisätä rauhaa ja estää sotiin johtavia tilanteita.

Kampanjan mukaan kyse on kauaskantoisesta sisä- ja ulkopoliittisesta päätöksestä, joka asettaa Suomen maailman sotapolitiikan keskipisteeseen.

Suomen Nato-jäsenyys laajentaa Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä konfliktia sekä lisää maailman jakaantumista yhä selkeämmin kahteen liittokuntaan – kuten tapahtui myös ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Lauantaina 4. kesäkuuta Nato-vastaiset rauhanvoimat kokoontuvat klo 14 Helsingissä Tokoinrannassa. 

Stop Nato >>>

Kommunistien edustajakokous uudistaa puolueen johtoa ja ohjelmaa

Tänä vuonna 104 vuotta täyttävä Suomen kommunistinen puolue kokoontuu kesäkuussa edustajakokoukseen. Kyseessä on SKP:n korkein päättävä elin, ja tällä kertaa edustajakokous järjestetään Karhulan Keskustalolla.

Edustajakokouksen esityslistalla on koko joukko tärkeitä asioita: puolueen johto on vaihtumassa, sillä nykyinen puheenjohtaja, helsinkiläinen Juha-Pekka Väisänen on ilmoittanut ettei aio jatkaa tehtävässä. 

Myös puolueen ohjelmaa päivitetään. Edellinen ohjelma on vuodelta 2007, ja maailma, Eurooppa ja Suomi ovat kuluneen viidentoista vuoden aikana muuttuneet monella tavalla.

SKP:n varapuheenjohtaja Liisa Taskinen korostaa ohjelman uudistamisen tärkeyttä. Uudistustyö edellyttää maailman ja Suomen nykytilan, kriisiytyvän kapitalismin analyysia. 

– Puolueohjelma kiteytetysti määrittelee puolueen päälinjan ja tehtävät. Se ei voi olla vain hyvien tavoitteiden luettelo.

Ohjelman lähtökohtana on usko ihmiseen: kommunistit luottavat ihmisten kykyyn ratkoa ongelmia, tehdä yhteistyötä, rakastaa ja luoda uutta.

Lue lisää >>>
 

Ei sotaa vaan rauhaa

Ukrainan alueella on meneillään raaka sota, josta kärsivät eniten ukrainalaiset, mutta myös venäläiset siviilit. Tämän järjettömän sodan kärsimykset ulottuvat Euroopan ja koko maailman väestöön, ennen muuta sosiaalisesti ja taloudellisesti heikompaan osaan. Eniten menettävät sotivien osapuolien sotilaat, nimittäin henkensä.

Pakolaisten määrä lasketaan jo miljoonissa, eikä kukaan ole laskenut sodan keskeisenä elementtinä olevien talouspakotteiden seurauksista kärsivien märää. Katastrofi on siis valtava ja sen osapuolet eivät rajoitu pelkästään Ukrainaan ja Venäjään. Välillisesti myös Suomi on sotkettu siihen aseviennin ja Nato-kiiman kautta.

Kommunistien perinteisen näkemyksen mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Niin on tässäkin tapauksessa, vaikka sitä ei sotapropagandan takaa helposti ehkä tunnistakaan. Sodan seuraukset fyysisesti ja hybridisota peittävät totuuden puolin ja toisin.

Ukrainan kriisin taustalla ovat Neuvostoliiton hajottamisen seuraukset, jotka oirehtivat enemmän tai vähemmän laajasti eri alueita koskien. Sotaan asti kärjistyivät tilanteet muun muassa Kaukasuksen alueella ja Georgiassa. Ukrainan osalta sodan kaltainen tilanne on ollut ennen nykyistä eskaloitumista päällä jo kahdeksan vuotta.

Huomiotta ei voida jättää myöskään syvää sosiaalista murrosta koko entisen Neusvostoliiton alueella. Syvät ristiriidat kulminoituivat näkyvästi myös kansallisuuksien välisiksi ristiriidoiksi.

Ehkä vaikuttavimpana on ollut isovenäläisyyden nousu. Politiikan sisältö ennen nykyistä kriisiä on ollut siis Neuvostoliiton hajottaminen ja taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoistaminen. Toisaalla finanssipääoman määrätön kasautuminen ja keskittyminen entistä harvempiin käsiin.

Nyt tämän politiikan seurauksia yritetään ratkoa huonoimmalla mahdollisella tavalla eli sodalla. Tämä sota ei ole jäänyt pelkästään entisen Neuvostoliiton alueen kysymykseksi, vaan siihen on osapuolina välittömästi tai välillisesti osallistumassa USA, EU ja Nato. Myöskään suurvalta Kiina ei ole jäänyt pelkästään peukaloitaan pyörittelemään.

Suomikin on valtaapitävien toimesta viety mukaan tähän soppaan. Ei ole edes yritetty pitää kiinni perinteisestä puolueettomuuspolitiikasta, joka Urho Kekkosta lainatakseni oli muotoiltu siten, että emme ole puolueettomia sodan ja rauhan kysymyksissä - olemme aina rauhan puolella.

ARTO VIITANIEMI

SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Järvenpää

Uudenmaan Näköala 1/2022 ilmestynyt!

SKP:n Uudenmaan piirin Näköala-lehti on ilmestynyt. Lehteä jaetaan maksutta ja sen voi lukea verkossa PDF-tiedostomuodossa.

Vuoden 2022 ensimmäisessä lehdessä muun muassa:

• Hoitajien vaikea kamppailu ylös palkkakuopasta
• Mikä on hyvinvointialueiden tilanne?
• Suomella kova kiire Natoon - olisiko meillä ollut vaihtoehtoja?
• Kommunistisen puolueen edustajakokous uudistaa johtoa ja ohjelmaa
• Ilmastokriisi ei odota - mitä on tehtävä?
• Kommunistinuoret ovat taatusti Suomen punaisin nuorisojärjestö
• Ay-liikkeellä on taas kysyntää Yhdysvalloissa, kun verkkokauppajätti Amazonin duunarit järjestäytyvät

Uudenmaan Näköala 1/2022 PDF >>>

Kommunistit eivät nousseet aluevaltuustoihin

Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa äänestysprosentti jäi vaatimattomaksi: alle puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla. Valtakunnan alin aktiivisuus oli Uudellamaalla Vantaalla, vain 38 prosenttia.

SKP jäi ilman aluevaltuustopaikkoja.

Prosentuaalisesti suurimmaksi puolueeksi nousi kokoomus 21,6 prosentin äänimäärällä. Eniten paikkoja sai keskusta, yhteensä 297.

SKP:n äänimäärät Uudenmaan hyvinvointialueilla:

Itä-Uusimaa: 53 ääntä

Keski-Uusimaa: 73 ääntä

Länsi-Uusimaa: 186 ääntä

Vantaa-Kerava: 148 ääntä

Valtakunnallisesti 80 prosenttia valituista on jo kansanedustajia, ministereitä, kuntavaltuutettuja tai kaikkia edellä mainittuja. Joukossa jopa kolme pormestaria.

Vaatimaton äänestysaktiivisuus tarkoittaa, että entistä pienempi joukko äänestää valtapaikoille samoja, jo luottamustehtävissä toimivia henkilöitä. Valta keskittyy, ammattimaistuu ja on entistä harvempien käsissä, mitä suuntaa kommunistit pitävät huonona.

Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1. maaliskuuta 2022. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät alueiden vastuulle ensi vuoden alusta.

Kommunistit aluevaaleihin Kerava-Vantaalla

Keravalainen Matti Christensen ja vantaalainen Thea Lausa lähtivät aluevaaleihin ehdolle useammastakin syystä – niistä vähäisimpänä ei suinkaan tovereiden kannustus.

Hallituksen sote-uudistuksen myötä Uudellemaalle muodostettiin neljä hyvinvointialuetta: Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueiden lisäksi yhteen niputettiin Kerava ja Vantaa. Pääkaupunki Helsinki on vielä oma kokonaisuutensa, joka järjestää sote-palvelunsa itsenäisesti.

– Olen muuttanut 30 vuoden jälkeen takaisin kotiseudulleni Keravalle. Pitkään poissa ollessani sain huomata, ettei kaupungissa ollut minkäänlaista kommunistista toimintaa. Lähdin ehdolle, kun ei kukaan muukaan lähde. Voin ainakin antaa kasvot kampanjalle, sanoo Matti Christensen.

Hieman samoilla linjoilla on vantaalainen ehdokas Thea Lausa. Helsinkiläissyntyinen Lausa on asunut 30 vuotta ulkomailla – muun muassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa – ja viimeiset 20 vuotta Suomessa Vantaalla.

– Toimin SKP:n Korson osaston sihteerinä, joten oli luonnollista lähteä mukaan kun puolue kutsui. Olen ollut kommunisti ihan Brezhnevin ajasta asti, mutta liityin puolueeseen vasta vuosi sitten. Tuntui, että nyt on tosiaan aika tehdä jotain ja parantaa maailman menoa.

Lue lisää >>>

Kommunistit taistelevat aluevaaleissa rahasta

Sote-uudistus jätti ratkaisematta kaikkein kipeimmät ja kriittisimmät kysymykset. Se ei ratkaise sote-palveluiden rahoitusvajetta, eikä tarjoa keinoja henkilöstön tilanteen helpottamiseen ja siten palveluiden turvaamiseen kaikkialla Suomessa.

Eduskuntapuolueet lupaavat kauniita, mutta käytännössä keinot puuttuvat. Sote-uudistus vie palveluista päättäviltä nekin säätövarat, jotka kuntapäättäjillä oli aiemmin. Kunnat pystyivät esimerkiksi korottamaan kunnallisveroa tai priorisoimaan sote-palveluita kuntien budjeteissa. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole. Hyvinvointialueet saavat sen rahoituksen, jonka valtio niille osoittaa ja siihen niiden on tyytyminen.

Suomen kommunistinen puolue on asettanut aluevaaleissa ehdokkaita kaikkialla Suomessa kamppailemaan parempien palveluiden puolesta. Aluevaltuustojen edustajat ovat etulinjassa puolustamassa julkisia palveluita, parantamassa työntekijöiden asemaa ja vahvistamassa demokratiaa.

SKP:n Uudenmaan ehdokkaat löydät täältä >>> 

Suomen kommunistinen puolue julkisti aluevaaliohjelman

Suomen kommunistinen puolue lähtee aluevaaleihin vaatimalla lisää resursseja palveluihin ja palkkoihin.

Palvelujen rahoitusvaje ja päätöksenteon siirtäminen hyvinvointialueille uhkaavat johtaa lähipalvelujen karsimiseen. Kun paikallisten tarpeiden tuntemus heikkenee ja sote-palvelut irrotetaan kuntien muusta toiminnasta, vaikeutuu myös sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen.

SKP:n tavoitteet paremmista palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista, palvelumaksujen vähentämistä ja lopulta poistamista, sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

Työntekijöille paremmat työehdot

Palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä parantaa myös työntekijöiden työehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä huomioida työntekijöiden osaaminen ja kokemus paremmin myös sote-uudistusta toteuttaessa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on kehitettävä osallistuvaa demokratiaa.

Jos osa rahoituksesta kerätään tulevaisuudessa maakuntaverolla, pitää se tehdä tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella verotuksella, joka ulotetaan koskemaan myös pääomatuloja. Valtion rahoituksella on jatkossakin tasoitettava alueellisia eroja. Yksityistä hoito- ja hoivabisnestä suosivasta monikanavarahoituksesta on siirryttävä asteittain siihen, että lakisääteiset sote-palvelut järjestetään julkisina palveluina.

Lue koko aluevaaliohjelma täältä >>>

Aluevaalit tulevat – oletko valmis!

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa pääministeri Sannan Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sovitun sote-uudistuksen. Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö, muun muassa laki hyvinvointialueesta tuli voimaan heinäkuun alussa. 

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23. tammikuuta 2022. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja.

Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.

Valittavien aluevaltuutettujen lukumäärät vuoden 2022 aluevaaleissa ovat Uudellamaalla seuraavat:

- Itä-Uudenmaan alue 59 valtuutettua
- Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet 69 valtuutettua 
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 79 valtuutettua

Kommunisteja ehdolla aluevaaleissa 

Suomen kommunistinen puolue lähtee Uudellamaalla tammikuun aluevaaleihin puolustamaan julkisia lähipalveluja, työntekijöitä ja lähidemokratiaa. Kommunisteilla on paljon kritiikkiä sote-uudistusta vastaan. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut päättämään hyvinvointialueiden harteille tulevista asioista.

– Julkisesti järjestetyt matalan kynnyksen lähipalvelut on turvattava, sillä yksityistämisten ja keskittämisten seuraukset ovat vaarallisia, sanoo Kommunistinuorten puheenjohtaja, vantaalainen Jiri Mäntysalo. 

Lue lisää >>>

Kesäkuun kuntavaalien lähestyessä Tiedonantaja haastatteli ehdokkaita Suomen kommunistisen puolueen listoilla Uudenmaan suurimmista kunnista. Ossi Kähmi, Jiri Mäntysalo ja Eeva Kaukoluoto ovat ehdolla Vantaalla, kun taas Marko Korvela pyrkii Espoon valtuustoon.

Ossi Kähmi korostaa kuntien oman palvelutuotannon merkitystä.

Lue Tiedonantajan artikkeli täältä 

Kriittistä arviota vappuna

Suomen kommunistisen puolueen Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestön puheenjohtaja Arjo Suonperä halusi vappuna nostaa esille neljä keskeistä asiaa:

1. tulonjaon muutos ja kapitalismin jatkaminen

2. tuki läntiselle sotilasliittoumalle Suomen miljardien hävittäjäkaupalla

3. terveyspolitiikka, voitontavoittelu ja vallankäyttö, ja

4. demokratian ja ihmisarvoisen elämän edellytysten sekä moraalin kuihtuminen ja vallansiirto EU:lle. 

Suonperä on Espoossa ehdolla kevään kuntavaaleissa.

Lue koko teksti SKP:n kotisivuilta >>>

Sote – kuntavaalien avainkysymys

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntavaalien keskeinen poliittinen kysymys, kirjoittaa SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja Järvenpään kuntavaaliehdokas Arto Viitaniemi.

– Hallituksen sote-esitys tuskin valmistuu kuntavaaleihin mennessä ja hyvä niin. Nykyisessä sote-hankkeessa ei ole arvioitu koronaepidemian seurauksia missään määrin. Tuo esitys on edeltäneiden haaksirikkoutuneiden esitysten kanssa sukulaisia keskenään. Niiden perusajatus on keskitetty hallinto- ja tuotantorakenne, joka palvelee palvelujen yksityistämistä. On hyvin kyseenalaista ja vastuutontakin ryhtyä päättämään sote-uudistuksesta ottamatta huomioon tarkasti ja laajasti koronan aiheuttamia muutoksia. Sote-kysymyksiä onkin nyt pohdittava ihan toiselta pohjalta kuin nykyiset uusliberalismin periaatteille rakennetut kaavailut, toteaa Viitaniemi.

Lue koko teksti >>>