Kommunistit eivät nousseet aluevaltuustoihin

Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa äänestysprosentti jäi vaatimattomaksi: alle puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla. Valtakunnan alin aktiivisuus oli Uudellamaalla Vantaalla, vain 38 prosenttia.

SKP jäi ilman aluevaltuustopaikkoja.

Prosentuaalisesti suurimmaksi puolueeksi nousi kokoomus 21,6 prosentin äänimäärällä. Eniten paikkoja sai keskusta, yhteensä 297.

SKP:n äänimäärät Uudenmaan hyvinvointialueilla:

Itä-Uusimaa: 53 ääntä

Keski-Uusimaa: 73 ääntä

Länsi-Uusimaa: 186 ääntä

Vantaa-Kerava: 148 ääntä

Valtakunnallisesti 80 prosenttia valituista on jo kansanedustajia, ministereitä, kuntavaltuutettuja tai kaikkia edellä mainittuja. Joukossa jopa kolme pormestaria.

Vaatimaton äänestysaktiivisuus tarkoittaa, että entistä pienempi joukko äänestää valtapaikoille samoja, jo luottamustehtävissä toimivia henkilöitä. Valta keskittyy, ammattimaistuu ja on entistä harvempien käsissä, mitä suuntaa kommunistit pitävät huonona.

Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1. maaliskuuta 2022. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät alueiden vastuulle ensi vuoden alusta.

Lisää rahaa sote-palveluihin
 

Lapinjärveläinen Jukka Ahokas asuu Uudenmaan rajalla pienessä kunnassa. Ahokkaan mielestä kotiseudulla näkyy jo nyt sote-palvelujen keskittämisen ongelmat ja yleinen rahanpuute. Myös yksityistäminen etenee viime eduskuntavaalien alla annetuista lupauksista huolimatta.

– Koen, että enemmän kuin nippeliosaamista byrokraattisista detaljeista tarvitaan tulevaan muutokseen mukaan ihminen puhumaan asioista jokin muu kuin raha edellä. Tarvitaan ihan tavallisten ihmisten ääni nostamaan asioita esiin, korostaa Ahokas. 

Lue lisää >>>

Kommunistit aluevaaleihin Kerava-Vantaalla

Keravalainen Matti Christensen ja vantaalainen Thea Lausa lähtivät aluevaaleihin ehdolle useammastakin syystä – niistä vähäisimpänä ei suinkaan tovereiden kannustus.

Hallituksen sote-uudistuksen myötä Uudellemaalle muodostettiin neljä hyvinvointialuetta: Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan alueiden lisäksi yhteen niputettiin Kerava ja Vantaa. Pääkaupunki Helsinki on vielä oma kokonaisuutensa, joka järjestää sote-palvelunsa itsenäisesti.

– Olen muuttanut 30 vuoden jälkeen takaisin kotiseudulleni Keravalle. Pitkään poissa ollessani sain huomata, ettei kaupungissa ollut minkäänlaista kommunistista toimintaa. Lähdin ehdolle, kun ei kukaan muukaan lähde. Voin ainakin antaa kasvot kampanjalle, sanoo Matti Christensen.

Hieman samoilla linjoilla on vantaalainen ehdokas Thea Lausa. Helsinkiläissyntyinen Lausa on asunut 30 vuotta ulkomailla – muun muassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa – ja viimeiset 20 vuotta Suomessa Vantaalla.

– Toimin SKP:n Korson osaston sihteerinä, joten oli luonnollista lähteä mukaan kun puolue kutsui. Olen ollut kommunisti ihan Brezhnevin ajasta asti, mutta liityin puolueeseen vasta vuosi sitten. Tuntui, että nyt on tosiaan aika tehdä jotain ja parantaa maailman menoa.

Lue lisää >>>

Aluevaalien ehdokasnumerot vahvistettu

Aluevaalilautakunnat ovat vahvistaneet ehdokasasettelun mukaan lukien ehdokasnumerot. Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat Uudellamaalla ovat seuraavat:

Itä-Uusimaa:

2 Jukka Ahokas, Lapinjärvi
3 Kalevi Wahrman (sit.), Porvoo

Keski-Uusimaa:

513 Seppo Aaltonen, Tuusula
514 Jori Porspakka, Tuusula
515 Seppo Tarhonen, Nurmijärvi
516 Arto Viitaniemi, Järvenpää

Länsi-Uusimaa:

351 Seppo Aavamäki, Hanko
352 Martti Härkönen, Karkkila
353 Heikki Kurttila, Espoo
354 Hannele Manner (sit.), Espoo
355 Johan George Mångård, Raasepori
356 Arjo Suonperä, Espoo

Vantaa ja Kerava:

2 Matti Christensen, Kerava
3 Jari Karttunen, Vantaa
4 Ossi Kähmi, Vantaa
5 Thea Lausa, Vantaa
6 Jiri Mäntysalo, Vantaa

Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18. tammikuuta ja ulkomailla: 12. – 15. tammikuuta. 

Mikäli haluat äänestää kotona, ilmoittautuminen päättyy 11. tammikuuta klo 16.

SKP:n kaikki ehdokkaat: https://www.skp.fi/vaalit/aluevaalit-2022/ehdokkaat

Lisätietoja: https://vaalit.fi/aluevaalit

Kommunistit taistelevat aluevaaleissa rahasta

Sote-uudistus jätti ratkaisematta kaikkein kipeimmät ja kriittisimmät kysymykset. Se ei ratkaise sote-palveluiden rahoitusvajetta, eikä tarjoa keinoja henkilöstön tilanteen helpottamiseen ja siten palveluiden turvaamiseen kaikkialla Suomessa.

Eduskuntapuolueet lupaavat kauniita, mutta käytännössä keinot puuttuvat. Sote-uudistus vie palveluista päättäviltä nekin säätövarat, jotka kuntapäättäjillä oli aiemmin. Kunnat pystyivät esimerkiksi korottamaan kunnallisveroa tai priorisoimaan sote-palveluita kuntien budjeteissa. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole. Hyvinvointialueet saavat sen rahoituksen, jonka valtio niille osoittaa ja siihen niiden on tyytyminen.

Suomen kommunistinen puolue on asettanut aluevaaleissa ehdokkaita kaikkialla Suomessa kamppailemaan parempien palveluiden puolesta. Aluevaltuustojen edustajat ovat etulinjassa puolustamassa julkisia palveluita, parantamassa työntekijöiden asemaa ja vahvistamassa demokratiaa.

SKP:n Uudenmaan ehdokkaat löydät täältä >>> 

Panoksia soteen eikä sotaan!

Suomella ei ole varaa toisten sotaan varustautumisen tukemiseen ja oman väestönsä elintason ja arkipäivän turvallisuuden heikentämiseen, toteaa SKP:n Espoon kaupunkijärjestön puheenjohtaja ja aluevaaliehdokas Arjo Suonperä.

Armeija ja nykyiset eduskuntapuolueet pyrkivät sitomaan vuosiksi 10 miljardia hyökkäyskoneisiin, 30 miljardia, kun koneiden käyttömenot huomioidaan. Suomi ostaisi vanhentumassa olevaa asejärjestelmää, huomattaa Suonperä. 

Lue lisää >>>

Suomen kommunistinen puolue julkisti aluevaaliohjelman

Suomen kommunistinen puolue lähtee aluevaaleihin vaatimalla lisää resursseja palveluihin ja palkkoihin.

Palvelujen rahoitusvaje ja päätöksenteon siirtäminen hyvinvointialueille uhkaavat johtaa lähipalvelujen karsimiseen. Kun paikallisten tarpeiden tuntemus heikkenee ja sote-palvelut irrotetaan kuntien muusta toiminnasta, vaikeutuu myös sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen.

SKP:n tavoitteet paremmista palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista, palvelumaksujen vähentämistä ja lopulta poistamista, sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

Työntekijöille paremmat työehdot

Palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä parantaa myös työntekijöiden työehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä huomioida työntekijöiden osaaminen ja kokemus paremmin myös sote-uudistusta toteuttaessa. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on kehitettävä osallistuvaa demokratiaa.

Jos osa rahoituksesta kerätään tulevaisuudessa maakuntaverolla, pitää se tehdä tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella verotuksella, joka ulotetaan koskemaan myös pääomatuloja. Valtion rahoituksella on jatkossakin tasoitettava alueellisia eroja. Yksityistä hoito- ja hoivabisnestä suosivasta monikanavarahoituksesta on siirryttävä asteittain siihen, että lakisääteiset sote-palvelut järjestetään julkisina palveluina.

Lue koko aluevaaliohjelma täältä >>>

Aluevaalit tulevat – oletko valmis!

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa pääministeri Sannan Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sovitun sote-uudistuksen. Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö, muun muassa laki hyvinvointialueesta tuli voimaan heinäkuun alussa. 

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23. tammikuuta 2022. Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja.

Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.

Valittavien aluevaltuutettujen lukumäärät vuoden 2022 aluevaaleissa ovat Uudellamaalla seuraavat:

- Itä-Uudenmaan alue 59 valtuutettua
- Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet 69 valtuutettua 
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 79 valtuutettua

Kommunisteja ehdolla aluevaaleissa 

Suomen kommunistinen puolue lähtee Uudellamaalla tammikuun aluevaaleihin puolustamaan julkisia lähipalveluja, työntekijöitä ja lähidemokratiaa. Kommunisteilla on paljon kritiikkiä sote-uudistusta vastaan. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut päättämään hyvinvointialueiden harteille tulevista asioista.

– Julkisesti järjestetyt matalan kynnyksen lähipalvelut on turvattava, sillä yksityistämisten ja keskittämisten seuraukset ovat vaarallisia, sanoo Kommunistinuorten puheenjohtaja, vantaalainen Jiri Mäntysalo. 

Lue lisää >>>

Uusi Uudenmaan Näköala ilmestynyt!

Uudenmaan kommunistien syksyn 2021 lehti on ilmestynyt! Lue se joko verkossa PDF-muodossa tai printtinä. Kahdeksan sivua täyttä asiaa muun muassa aluevaaleista. Kommunistit asettavat Uudellamaalla kattavasti ehdokkaita. 

- Työehdot kuntoon niin duunareitakin löytyy

- Kommunisteja aluevaaleissa

- Mikä sote-uudistuksessa mättää?

- Glasgow'n ilmastokokouksen antia

- Hävittäjähankinnat ovat virhe

https://www.skpuusimaa.fi/@Bin/228923/UudenmaanNakoala_SYKSY_2021_WEB.pdf

SKP jäi ilman valtuustopaikkoja Uudellamaalla

Suomen kommunistisen puolueen kuntavaaliehdokkaat eivät yltäneet valtuustopaikoille Uudellamaalla. Seuraavassa SKP:n saamat äänimäärät paikkakunnittain:

Espoo 153

Järvenpää 46

Karkkila 14

Lapinjärvi 11

Nurmijärvi 31

Vantaa 132

SKP:n tavoitteena näissä kuntavaaleissa oli kasvattaa valtuutettujen määrää. Tässä tavoitteessa epäonnistuttiin täydellisesti. Lue täältä puolueen puheenjohtajan Juha-Pekka Väisäsen ja pääsihteeri Tiina Sandbergin analyysia penkin alle menneistä vaaleista >>>

Kesäkuun kuntavaalien lähestyessä Tiedonantaja haastatteli ehdokkaita Suomen kommunistisen puolueen listoilla Uudenmaan suurimmista kunnista. Ossi Kähmi, Jiri Mäntysalo ja Eeva Kaukoluoto ovat ehdolla Vantaalla, kun taas Marko Korvela pyrkii Espoon valtuustoon.

Ossi Kähmi korostaa kuntien oman palvelutuotannon merkitystä.

Lue Tiedonantajan artikkeli täältä 

Kriittistä arviota vappuna

Suomen kommunistisen puolueen Espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestön puheenjohtaja Arjo Suonperä halusi vappuna nostaa esille neljä keskeistä asiaa:

1. tulonjaon muutos ja kapitalismin jatkaminen

2. tuki läntiselle sotilasliittoumalle Suomen miljardien hävittäjäkaupalla

3. terveyspolitiikka, voitontavoittelu ja vallankäyttö, ja

4. demokratian ja ihmisarvoisen elämän edellytysten sekä moraalin kuihtuminen ja vallansiirto EU:lle. 

Suonperä on Espoossa ehdolla kevään kuntavaaleissa.

Lue koko teksti SKP:n kotisivuilta >>>

Sote – kuntavaalien avainkysymys

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntavaalien keskeinen poliittinen kysymys, kirjoittaa SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja Järvenpään kuntavaaliehdokas Arto Viitaniemi.

– Hallituksen sote-esitys tuskin valmistuu kuntavaaleihin mennessä ja hyvä niin. Nykyisessä sote-hankkeessa ei ole arvioitu koronaepidemian seurauksia missään määrin. Tuo esitys on edeltäneiden haaksirikkoutuneiden esitysten kanssa sukulaisia keskenään. Niiden perusajatus on keskitetty hallinto- ja tuotantorakenne, joka palvelee palvelujen yksityistämistä. On hyvin kyseenalaista ja vastuutontakin ryhtyä päättämään sote-uudistuksesta ottamatta huomioon tarkasti ja laajasti koronan aiheuttamia muutoksia. Sote-kysymyksiä onkin nyt pohdittava ihan toiselta pohjalta kuin nykyiset uusliberalismin periaatteille rakennetut kaavailut, toteaa Viitaniemi.

Lue koko teksti >>>