SKP:n Uudenmaan piirijärjestö

Keskustelua rauhasta

Ritva Harle työskentelee ympäristö- ja yhteisötaiteilijana Helsingissä. Harle on aktiivinen monissa taiteilijajärjestöissä, muun muassa PAND Taiteilijat rauhan puolesta -jäsen. Harlelle maailmankuva on yksi tärkeimmistä työkaluista taiteilijana ja rauhanaktivistina. Sillä, miten hän näkee maailman, on vaikutus kaikkiin hänen valintoihinsa ja olemassaoloonsa. 

- Taidetta ei kuitenkaan tehdä korostamalla manifestia. Taide on hienovaraisempi ja monille tulkinnoille avoin väline. Työskentelen tässä ajassa ja paikassa, tietysti ympäröivä yhteiskunta ja maailman tapahtumat ainakin alitajuisesti vaikuttavat tulokseen, sanoo Harle. 

Realistinen toivemaailma 

Ritva Harle on realisti. Harle haaveilee maailmasta, jossa oikeasti aikuiset osaavat ratkaista ongelmia ja valtasuhteita neuvottelujen avulla. Harlen realistisessa toivemaailmassa lasten ei tarvitse koskaan kokea sodan kauhuja eikä ihmistä tai luontoa raiskata. 

- Ehkä tulevaisuuden maailmassa olemme vihdoin oppineet arvostamaan ja kunnioittamaan elämää sen kaikissa ainutlaatuisissa muodoissa. Mielestäni ihmiset, jotka uskovat aseisiin muutoksen voimana ja turvallisuuden takauksena, ovat jättäneet itsensä väärälle vuosituhannelle, sanoo Harle 

Paremman tulevaisuuden työkaluja 

Ritva Harle sanoo, että demokratia on vaarassa ylisuuriksi kasvaneiden ja kansainvälisten yritysten vuoksi. Omistus ja hallinta ovat harvoilla ihmisillä . Raha ratkaisee. Valtioilla ei ole työkaluja vastustaa kansainvälisten yritysten voimaa. 

- Rauha ja demokratia ovat välineitä parempaan tulevaisuuteen. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki tästä. Olemme olleet konfliktien ulkopuolella pitkään ja pystyneet kehittämään yhteiskuntiamme rauhassa. YK: n onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa kolmatta kertaa peräkkäin. Maailma voisi tulla suomalaisemmaksi. Se toisi toivoa paremmasta elämästä. Demokratian ylläpitämiseksi on kuitenkin jatkuvasti tehtävä työtä, sitä ei pidä pitää itsestäänselvyytenä, sanoo Harle. 

Ei uusia HX-hävittäjiä  

Suomessa Sanna Marinin hallituksen kauden aikana hävittäjien hankinnat ovat jatkuvasti esillä. Sanna Marinin hallitus on tehnyt budjettipäätökset, jotka osoittavat vihreää valoa uudelle 64 HX hävittäjän hankinnalle. Tämä tekee nykyisen hallituksen budjetista sotilaallisimman ja suurimman maailmansotien jälkeen. 

- PAND:ille ei riitä uusien sotakonehankintojen lykkääminen covid-19: n takia, me haluamme, että ne hylätään kokonaan, toteaa rauhanaktivisti Ritva  Harle 

- PAND suunnittelee parhaillaan kutsuvan ihmisiä tapahtumaan 22. tammikuuta 2021. Tilaisuudessa vaaditaan Suomea allekirjoittamaan YK:n ydinaseet kieltävän sopimus, kertoo Harle. 

Keskustelua suomeksi 21.11.

Ennen englanninkielistä keskustelua (Ritva Harle, Agneta Norberg ja Kate Hudson)  rauhan asioista käydään keskustelua suomeksi. Itämeri, HX-hävittäjät, globalisaatio ja äärioikeisto ovat keskeisiä teemoja rauhan webinaarissa. Mukana rauhaa rakentamassa ovat Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro, tutkija Jouko Jokisalo ja Naiset Rauhan Puolesta sekä Naiset Ydinvoimaa Vastaan -aktiivi Ulla Klötzer. Tilaisuuden fasilitaattori on rauhanaktivisti Mervi Grönfors.  

Rauhanrakentamista ja Vastavirtaa – RAUHAN WEBINAARI 21.11.

Liity webinaariin Zoomissa tällä linkillä:
https://zoom.us/j/97166658940
Meeting ID: 971 6665 8940

Vastavirta tarkoittaa edistyksellisiä aloitteita ja leikkauspolitiikan vastaisia paneelikeskusteluja.  Vastavirta antaa äänen vaihtoehtoisille eurooppalaisille aloitteille rauhasta, kulttuurista ja ympäristöstä. Vastavirta haastaa nykyisen hegemonisen ajattelun, militarismin, kulttuurin ja taiteen kaupallisuuden sekä  poliittisen eliitin välineet ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  

Vastavirta vahvistaa rauhanrakentamisen ääntä ja tuo esiin vaihtoehtoisia eurooppalaisia antimilitaristisia aloitteita sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa ei ole joukkotuhoaseita eikä sotia.   

Soppaa ja sosialismia!

Suomen kommunistisen puolueen Uudenmaan piiri kiertää maakuntaa soppatykin kanssa. Tarjolla on maksutonta ruokaa, leppoisia tovereita ja varmasti mielenkiintoisia keskusteluja.

Samalla voit allekirjoittaa SKP:n kannattajakortin. Tue demokratiaa, poliittisen toiminnan vapautta ja että jatkossakin on puoluekartalla vaihtoehtoja. Kannattajakortin allekirjoittaminen ei sido mihinkään sen kummempaan.

Soppaa ja sosialismia: 

3.11 Vantaan Korso, aseman seutu klo 12 -

5.11 Rajamäki klo 10 -

27.11 Karkkila klo 9-14

30.11 Espoon keskus klo 11-14.30

4.12 Karkkila klo 9-14

14.12 Espoon keskus klo 11-14.30
 

Asunnottomuus on yhä ongelma

Kun koronakriisi iski toden teolla Suomeen keväällä, ihmisiä kehotettiin pysyttelemään kotona ja välttämään liikkumista julkisissa tiloissa. Mutta entäpä jos ei olekaan omaa asuntoa minne mennä?
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistelee puolen vuoden takaista sekavaa tilannetta.

– Viime maaliskuussa kaikki olivat epätietoisia siitä, että mitä oikein tapahtuu. Koronarajoitusten myötä asunnottomien palveluja ajettiin alas, eivätkä ihmiset päässeet esimerkiksi ruokailemaan eivätkä peseytymään kuten aiemmin. Me Vva:ssa pyrimme pitämään palvelumme normaalisti auki. Henkilöstömme teki pääsääntöisesti lähityötä, mutta ainuttakaan tartuntaa ei Vva:n toiminnassa todettu, kertoo Tiivola.

Koronakriisi nosti esiin sen tosiseikan, että kaikki ihmiset eivät todellakaan ole samassa veneessä. Marginaaliin sysätyille ihmisille poikkeusolot ovat kova isku, kun arki muutenkin on hankalaa. 
Tilanteesta selvittiin kuitenkin ilman suurempia katastrofeja. Tiivola toteaa, että asunnottomat eivät ehkä kuitenkaan liiku koronan kannalta riskialttiissa piireissä, kuten yökerhoissa tai ulkomailla laskettelumatkoilla. 

Koronakriisin laajuus vielä auki

Tällä hetkellä Vva:n väkikin elää odottavissa tunnelmissa: tuleeko koronan uutta aaltoa ja kuinka pahaksi tauti voi vielä yltyä. Tiivolan mukaan nyt ollaan kuitenkin  varauduttu epidemian toiseen tulemiseen.

– Ihmiset tietävät paremmin miten tulee toimia, ja erilaisia suojavälineitä on käytössä. Kaupungiltakin on saatu maskeja.

Tiivola kiittää Helsinkiä nopeasta ja määrätietoisesta reagoinnista koronakriisissä. Kaupunki perusti erityisen koronaryhmän, jonka puitteissa kaupungin virkamiehet ja erilaiset kansalaisjärjestötoimijat ovat voineet tavata ja pitää kaikki ajan tasalla siitä, missä mennään ja miten olisi hyvä toimia. Tiivola toivookin, että vastaavaa toimintaa jatkettaisiin myös akuutin kriisin jälkeen. Menetelmä on hyvä tapa saattaa katutason tietoa päätöksenteon taustaksi. 

Koronakriisin todellista laajuutta on vielä vaikea arvioida, koska sen monet seuraukset kuten työttömyys, toimeentulon vaikeudet ja mahdollinen asunnottomuus realisoituvat vasta viiveellä. Moni aiemmin hyvin toimeentullut onkin saanut kokea turvattomuutta ja tulevaisuuden epävarmuutta uudella tavalla. Sanna Tiivolan mukaan ihmisten keskinäinen solidaarisuus saattaa kasvaa, kun entistä useampi on joutunut kamppailemaan arkisessa elämässä aikaisempaa enemmän. 

Asunnottomien yö 17. lokakuuta

Lokakuun 17. vietetään jälleen kerran Asunnottomien yötä. Yön tapahtumissa halutaan tällä kertaa nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli antaa käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni. 

Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Tiivolan mukaan huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin pitkään ja tilanteet kärjistyvät.

Koronavirustilanteen vuoksi ainakin osa Helsingin Asunnottomien yö -tapahtumasta järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti. Pääkeskustelu asunnottomien palvelujen saatavuudesta striimataan verkkoon Kansallismuseon auditoriosta. 

asunnottomienyo.fi

Vailla vakinaista asuntoa – Vva ry

Suomessa vailla vakinaista asuntoa on 4600 ihmistä. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asuu 740 ihmistä. Vva haluaa heidät kadulta kotiin. 
Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön.
Asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa.
Vva ry:n perimmäisenä ajatuksena on, että jokainen ihminen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen.

Uusi Uudenmaan Näköala on ilmestynyt

Tuore Uudenmaan Näköala on ilmestynyt. Kahdeksansivuisessa lehdessä asiaa muun muassa sote-esityksestä, asunnottomuudesta, Elokapinasta, omaishoitajien tilanteesta sekä siitä, kuka lopulta maksaa koronakriisin aiheuttamat laskut.

Paperinen lehti saatavilla SKP:n eri tilaisuuksissa ympäri maakuntaa sekä SKP:n toimistolta Malmin Viljatieltä.

Lehti on maksuton, joten kannattaa napata mukaan kun kohdalle osuu!

Uudenmaan Näköalan PDF-versio on ladattavissa täältä >>>

Budjettimielenosoitus nostaa vähäosaisten äänen esille

Maanantaina 14. syyskuuta järjestetään Helsingissä kaikille avoin rauhanomainen mielenosoitus, jolla halutaan evästää hallitusta budjettineuvottelujen alla. Säätytalon edustalla kokoonnutaan klo 8-12.

Tarkoituksena on evästää hallitusta ja tuoda esiin kansalaisjärjestöjen mielipiteitä siitä, mitä budjetissa olisi syytä ottaa huomioon. Muun muassa sosiaali-ja terveysjärjestöiltä uhataan leikata 33,3% avustustasosta Veikkauksen supistuneiden tuottojen vuoksi. Työttömyys ja lomautukset ovat kasvaneet massiivisesti kevään aikana. Budjettiin kaavaillut kiristykset ja leikkaukset horjuttavat entisestään työttömien ja pienituloisten elämää.

Puheenvuoron käyttää muun muassa Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. Keittoa tarjoillaan klo 10 alkaen niin kauan kuin sitä riittää.

Tilaisuudessä noudatetaan koronan takia turvatoimia, ja se on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Paikalla ei sallita rasismia eikä vihapuheita.

Nollatoleranssi riistotyövoiman käytölle

Heinäkuussa uutisoitiin Vantaan kaupungin ostaneen noin 100 000 eurolla siivouspalveluita SMC Palvelut Oy:ltä, joka on syyllistynyt vakaviin työ- ja ihmisoikeusrikkomuksiin. Vantaan kaupungin kohteissa työskentelevät siivoojat ovat pahimmillaan kokeneet systemaattista työsyrjintää: siivoojat ovat tehneet ympärivuorokautisia työpäiviä alipalkattuina, jopa palkatta sekä joutuneet useiden ihmiskaupan piirteitä sisältävien rikosten kohteiksi.

Nousseen kohun vuoksi Vantaan kaupunki irtisanoi elokuussa sopimuksen yrityksen kanssa, mutta se ei Oikeutta siivoojille -liikkeen mielestä riitä. Liike järjestikin maanantaina mielenosoituksen Vantaan Tikkurilassa kaupungintalon edustalla.

SKP:n Uudenmaan piiri huomauttaa, että kaupunkilaiset maksavat verorahoista suuria palkkioita henkilöille sen vuoksi, että työn mukana tulee myös suuri vastuu. Joku tekee asioista päätöksiä, ja jonkun vastuulla on varmasti myös, että päätöksiä noudatetaan ja seurataan, että asiat menevät niin kuin pitää. Jos esimerkiksi kaupunki ostaa palveluja riistofirmalta, siitä pitää jonkun kantaa vastuu.

Suomen rikoslaissa on pykäliä, joiden perusteella myös kunta voidaan saada tuomituksi yhteisösakkoon. Jos asia ei muuten etene, on kansalaisten tehtävä painostaa poliisia tutkimaan ja syyttäjää syyttämään, mikäli on epäilyä väärinkäytöksistä.

Vaadimme alipalkkauksesta kovempia sanktioita ja lisää resursseja viranomaisvalvontaan. Vaatimuksia vahvistamme tarpeen mukaan radikaalin suoran toiminnan, mielenosoitusten, kampanjoiden ja saartojen avulla. Ääntä pitämällä viranomaisiin saadaan vipinää ja päättäjille painetta.

Päätöksiä tehdään talous edellä. Kaikki pitää saada halvalla. Kuntiin on pesiytynyt leikkausten ja näennäissäästöjen politiikka, josta vielä usein palkitaan muhkeilla bonuksilla.

Kuntapoliitikot puhuvat kauniita, mutta moni pelaa varman päälle kun tavoite on uusia valtapaikka seuraavissa vaaleissa. Karu totuus on, että riistetyllä siirtotyövoimalla ei välttämättä ole äänioikeutta, eikä moni poliitikko sen vuoksi halua tehdä asialle mitään.

Kommunistit vaativat, että kuntavaaleissa on nostettava keskeiseksi vaatimukseksi nollatoleranssi riistotyöfirmojen käytölle.

Uudenmaan piirille tiedotussihteeri

SKP:n Uudenmaan piiri saa lisää resursseja elokuun alussa, kun espoolainen Marko Korvela aloittaa pestin osa-aikaisena tiedotussihteerinä. Freelance toimittajana työskentelevä Korvela on tuttu muun muassa Tiedonantaja-lehdestä.

– On hienoa olla mukana vahvistamassa Uudenmaan kommunistien toimintaa ennen muuta viestinnän ja näkyvyyden osalta, sanoo Korvela.

Jatkossa Korvela huolehtii muun muassa piirin verkkosivuista, sosiaalisen median toiminnoista sekä Uudenmaan Näköala -lehden toimitustyöstä, joka syksyn osalta on jo täydessä vauhdissa. Lehden on tarkoitus ilmestyä lokakuussa.

– Lisäksi piiri järjestää erilaisia yleisötapahtumia, nyt kun koronatilanne sellaisia taas mahdollistaa. Tarkoitus on myös elvyttää opintotoimintaa yhdessä Demokraattisen Sivistysliiton kanssa, toteaa Korvela.

Oma projektinsa on ensi kevään kuntavaalit, joihin valmistautuminen on jo käynnissä. Haasteita on muun muassa ehdokashankinnassa sekä kuntavaalien ilmeen ja näkyvyyden suunnittelussa.

Korvela kaavailee esimerkiksi ehdokkaille räätälöityä viestintäkoulutusta, jossa opetetaan ottamaan haltuun muun muassa sosiaalista mediaa sekä audiovisuaalisia työkaluja. Hänen mukaansa tulevat vaalit ovat entistä voimakkaammin myös somevaalit ja julkisuus on kommunisteillekin tärkeää.