SKP:n Uudenmaan piirijärjestö

Asunnottomuus on yhä ongelma

Kun koronakriisi iski toden teolla Suomeen keväällä, ihmisiä kehotettiin pysyttelemään kotona ja välttämään liikkumista julkisissa tiloissa. Mutta entäpä jos ei olekaan omaa asuntoa minne mennä?
Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistelee puolen vuoden takaista sekavaa tilannetta.

– Viime maaliskuussa kaikki olivat epätietoisia siitä, että mitä oikein tapahtuu. Koronarajoitusten myötä asunnottomien palveluja ajettiin alas, eivätkä ihmiset päässeet esimerkiksi ruokailemaan eivätkä peseytymään kuten aiemmin. Me Vva:ssa pyrimme pitämään palvelumme normaalisti auki. Henkilöstömme teki pääsääntöisesti lähityötä, mutta ainuttakaan tartuntaa ei Vva:n toiminnassa todettu, kertoo Tiivola.

Koronakriisi nosti esiin sen tosiseikan, että kaikki ihmiset eivät todellakaan ole samassa veneessä. Marginaaliin sysätyille ihmisille poikkeusolot ovat kova isku, kun arki muutenkin on hankalaa. 
Tilanteesta selvittiin kuitenkin ilman suurempia katastrofeja. Tiivola toteaa, että asunnottomat eivät ehkä kuitenkaan liiku koronan kannalta riskialttiissa piireissä, kuten yökerhoissa tai ulkomailla laskettelumatkoilla. 

Koronakriisin laajuus vielä auki

Tällä hetkellä Vva:n väkikin elää odottavissa tunnelmissa: tuleeko koronan uutta aaltoa ja kuinka pahaksi tauti voi vielä yltyä. Tiivolan mukaan nyt ollaan kuitenkin  varauduttu epidemian toiseen tulemiseen.

– Ihmiset tietävät paremmin miten tulee toimia, ja erilaisia suojavälineitä on käytössä. Kaupungiltakin on saatu maskeja.

Tiivola kiittää Helsinkiä nopeasta ja määrätietoisesta reagoinnista koronakriisissä. Kaupunki perusti erityisen koronaryhmän, jonka puitteissa kaupungin virkamiehet ja erilaiset kansalaisjärjestötoimijat ovat voineet tavata ja pitää kaikki ajan tasalla siitä, missä mennään ja miten olisi hyvä toimia. Tiivola toivookin, että vastaavaa toimintaa jatkettaisiin myös akuutin kriisin jälkeen. Menetelmä on hyvä tapa saattaa katutason tietoa päätöksenteon taustaksi. 

Koronakriisin todellista laajuutta on vielä vaikea arvioida, koska sen monet seuraukset kuten työttömyys, toimeentulon vaikeudet ja mahdollinen asunnottomuus realisoituvat vasta viiveellä. Moni aiemmin hyvin toimeentullut onkin saanut kokea turvattomuutta ja tulevaisuuden epävarmuutta uudella tavalla. Sanna Tiivolan mukaan ihmisten keskinäinen solidaarisuus saattaa kasvaa, kun entistä useampi on joutunut kamppailemaan arkisessa elämässä aikaisempaa enemmän. 

Asunnottomien yö 17. lokakuuta

Lokakuun 17. vietetään jälleen kerran Asunnottomien yötä. Yön tapahtumissa halutaan tällä kertaa nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli antaa käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni. 

Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Tiivolan mukaan huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin pitkään ja tilanteet kärjistyvät.

Koronavirustilanteen vuoksi ainakin osa Helsingin Asunnottomien yö -tapahtumasta järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti. Pääkeskustelu asunnottomien palvelujen saatavuudesta striimataan verkkoon Kansallismuseon auditoriosta. 

asunnottomienyo.fi

Vailla vakinaista asuntoa – Vva ry

Suomessa vailla vakinaista asuntoa on 4600 ihmistä. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asuu 740 ihmistä. Vva haluaa heidät kadulta kotiin. 
Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön.
Asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa.
Vva ry:n perimmäisenä ajatuksena on, että jokainen ihminen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen.

Uusi Uudenmaan Näköala on ilmestynyt

 

Tuore Uudenmaan Näköala on ilmestynyt. Kahdeksansivuisessa lehdessä asiaa muun muassa sote-esityksestä, asunnottomuudesta, Elokapinasta, omaishoitajien tilanteesta sekä siitä, kuka lopulta maksaa koronakriisin aiheuttamat laskut.

Paperinen lehti saatavilla SKP:n eri tilaisuuksissa ympäri maakuntaa sekä SKP:n toimistolta Malmin Viljatieltä.

Lehti on maksuton, joten kannattaa napata mukaan kun kohdalle osuu!

Uudenmaan Näköalan PDF-versio on ladattavissa täältä >>>

 

Terveydenhuollon peruspalvelut maksuttomiksi

 

Sanna Marinin hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi ei ole suoranainen yksityistämisprojekti jollainen oli Juha Sipilän hallituksen kaatunut esitys. Nykyhallituksen sote-esitys keskittyy pääsääntöisesti kysymyksiin, joiden tavoitteena on hallinnon keskittäminen maakunnille ja rahoituksen pitäminen tiukasti valtion käsissä. Uudellemaalle esitetty erillisratkaisu, jolla se jaettaisiin viiteen sote-alueeseen, ei välttämättä ole perustuslain mukainen.

Esitys on sikäli torso, että siitä puuttuvat selkeät kirjaukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sosiaalihuoltoon liittyvät tärkeät kokonaisuudet. Tämä tarkoittaa kuntien itsehallinnolle ja taloudelle tyrmäävää iskua. Lähidemokratiaa ja lähipalveluja uhkaa tuhoutuminen.

Keskittämispolitiikan seurauksena avautuu myös mahdollisuudet palvelujen tuotannon ja järjestämisen keskittämiseen ja sitä kautta suurten yksityisten sote-yritysten vallan kasvulle. Koronaepidemian aikainen kokemus kertoo karulla tavalla siitä miten yksityiset terveydenhoitoalan yritykset rahastavat häikäilemättömästi ihmisten terveydenuhkaa hyväksikäyttäen.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö vaatii sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdiksi otettaviksi sellaisia periaatteita ja käytännön toimia joilla turvataan julkiset sote-palvelut julkisin voimavaroin tuotettuina. Tämä tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sosiaalihuollon tehtävien määrittämistä mahdollisimman pitkälle lähipalveluina lähidemokratian puitteissa. Työntekijöille on taattava asialliset omaan työhönsä ja työympäristöönsä vaikuttamisen keinot. Perusterveydenhuollon palvelut on oltava maksuttomia.Tätä kuten koko sote-uudistusta voidaan rahoittaa luopumalla hävittäjähankkeesta.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö

Budjettimielenosoitus järjestettiin myös viime vuonna.

Budjettimielenosoitus nostaa vähäosaisten äänen esille

Maanantaina 14. syyskuuta järjestetään Helsingissä kaikille avoin rauhanomainen mielenosoitus, jolla halutaan evästää hallitusta budjettineuvottelujen alla. Säätytalon edustalla kokoonnutaan klo 8-12.

Tarkoituksena on evästää hallitusta ja tuoda esiin kansalaisjärjestöjen mielipiteitä siitä, mitä budjetissa olisi syytä ottaa huomioon. Muun muassa sosiaali-ja terveysjärjestöiltä uhataan leikata 33,3% avustustasosta Veikkauksen supistuneiden tuottojen vuoksi. Työttömyys ja lomautukset ovat kasvaneet massiivisesti kevään aikana. Budjettiin kaavaillut kiristykset ja leikkaukset horjuttavat entisestään työttömien ja pienituloisten elämää.

Puheenvuoron käyttää muun muassa Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi. Keittoa tarjoillaan klo 10 alkaen niin kauan kuin sitä riittää.

Tilaisuudessä noudatetaan koronan takia turvatoimia, ja se on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Paikalla ei sallita rasismia eikä vihapuheita.

Nollatoleranssi riistotyövoiman käytölle

Heinäkuussa uutisoitiin Vantaan kaupungin ostaneen noin 100 000 eurolla siivouspalveluita SMC Palvelut Oy:ltä, joka on syyllistynyt vakaviin työ- ja ihmisoikeusrikkomuksiin. Vantaan kaupungin kohteissa työskentelevät siivoojat ovat pahimmillaan kokeneet systemaattista työsyrjintää: siivoojat ovat tehneet ympärivuorokautisia työpäiviä alipalkattuina, jopa palkatta sekä joutuneet useiden ihmiskaupan piirteitä sisältävien rikosten kohteiksi.

Nousseen kohun vuoksi Vantaan kaupunki irtisanoi elokuussa sopimuksen yrityksen kanssa, mutta se ei Oikeutta siivoojille -liikkeen mielestä riitä. Liike järjestikin maanantaina mielenosoituksen Vantaan Tikkurilassa kaupungintalon edustalla.

SKP:n Uudenmaan piiri huomauttaa, että kaupunkilaiset maksavat verorahoista suuria palkkioita henkilöille sen vuoksi, että työn mukana tulee myös suuri vastuu. Joku tekee asioista päätöksiä, ja jonkun vastuulla on varmasti myös, että päätöksiä noudatetaan ja seurataan, että asiat menevät niin kuin pitää. Jos esimerkiksi kaupunki ostaa palveluja riistofirmalta, siitä pitää jonkun kantaa vastuu.

Suomen rikoslaissa on pykäliä, joiden perusteella myös kunta voidaan saada tuomituksi yhteisösakkoon. Jos asia ei muuten etene, on kansalaisten tehtävä painostaa poliisia tutkimaan ja syyttäjää syyttämään, mikäli on epäilyä väärinkäytöksistä.

Vaadimme alipalkkauksesta kovempia sanktioita ja lisää resursseja viranomaisvalvontaan. Vaatimuksia vahvistamme tarpeen mukaan radikaalin suoran toiminnan, mielenosoitusten, kampanjoiden ja saartojen avulla. Ääntä pitämällä viranomaisiin saadaan vipinää ja päättäjille painetta.

Päätöksiä tehdään talous edellä. Kaikki pitää saada halvalla. Kuntiin on pesiytynyt leikkausten ja näennäissäästöjen politiikka, josta vielä usein palkitaan muhkeilla bonuksilla.

Kuntapoliitikot puhuvat kauniita, mutta moni pelaa varman päälle kun tavoite on uusia valtapaikka seuraavissa vaaleissa. Karu totuus on, että riistetyllä siirtotyövoimalla ei välttämättä ole äänioikeutta, eikä moni poliitikko sen vuoksi halua tehdä asialle mitään.

Kommunistit vaativat, että kuntavaaleissa on nostettava keskeiseksi vaatimukseksi nollatoleranssi riistotyöfirmojen käytölle.

Espoolainen Marko Korvela on SKP:n Uudenmaan piirin tuore tiedotussihteeri.

Uudenmaan piirille tiedotussihteeri

 

SKP:n Uudenmaan piiri saa lisää resursseja elokuun alussa, kun espoolainen Marko Korvela aloittaa pestin osa-aikaisena tiedotussihteerinä. Freelance toimittajana työskentelevä Korvela on tuttu muun muassa Tiedonantaja-lehdestä.

– On hienoa olla mukana vahvistamassa Uudenmaan kommunistien toimintaa ennen muuta viestinnän ja näkyvyyden osalta, sanoo Korvela.

Jatkossa Korvela huolehtii muun muassa piirin verkkosivuista, sosiaalisen median toiminnoista sekä Uudenmaan Näköala -lehden toimitustyöstä, joka syksyn osalta on jo täydessä vauhdissa. Lehden on tarkoitus ilmestyä lokakuussa.

– Lisäksi piiri järjestää erilaisia yleisötapahtumia, nyt kun koronatilanne sellaisia taas mahdollistaa. Tarkoitus on myös elvyttää opintotoimintaa yhdessä Demokraattisen Sivistysliiton kanssa, toteaa Korvela.

Oma projektinsa on ensi kevään kuntavaalit, joihin valmistautuminen on jo käynnissä. Haasteita on muun muassa ehdokashankinnassa sekä kuntavaalien ilmeen ja näkyvyyden suunnittelussa.

Korvela kaavailee esimerkiksi ehdokkaille räätälöityä viestintäkoulutusta, jossa opetetaan ottamaan haltuun muun muassa sosiaalista mediaa sekä audiovisuaalisia työkaluja. Hänen mukaansa tulevat vaalit ovat entistä voimakkaammin myös somevaalit ja julkisuus on kommunisteillekin tärkeää.

Mielipiteesi ay-syksystä

Mitä ay-liikkeen pitää vaatia liittokierroksella?

Lisää liksaa 
26% 26% 
Työajan lyhentämistä 
28% 28% 
Kikyilyn lopettamista 
44% 44%