Lähipalvelujen lakkautusaikeet Keski-Uudellamaalla ovat vastuuttomia

Lähipalvelut Keski-Uudellamaalla ovat uhattuina. Keusoten viranhaltijavalmistelussa on ollut esillä Jokelan, Kellokosken ja Hyvinkään Sandelininkadun terveysasemien, Paavolan palvelukeskuksen, Palvelutalo Lepovillan, Ridasjärven, Kotokartanon ja Keusoten Kiljavan kuntoutuskeskuksen lakkautukset. Terveyserojen kasvattaminen ja alueellisen tasa-arvon heikentäminen lähipalveluiden lakkauttamisella on järjetöntä.

Tuusulan kunta on ollut kriittinen lakkautusaikeita kohtaan, kun Keusote ei ole alusta alkaen avoimesti kertonut, miten se todella aikoo järjestää saavutettavat palvelut tulevaisuudessa. Kunta on myös esittänyt aiheellisen kommentin siitä, ettei palveluverkkoa voida katsoa vain autollisten ja digiasioinnin näkökulmasta. Hoidon tarpeen arvion tulee onnistua paikallisesti arkisin virka-aikaan.

Lähipalvelut ovat eräs keskeinen tapa kehittää Uuttamaata alueellisesti tasapainoisella tavalla sekä mahdollistaa asumisen edellytykset eri alueilla. Riittävien ja asukkaiden tarpeeseen vastaavien lähipalvelujen järjestäminen vaatii hyvinvointialueilta aktiivista painostusta valtion suuntaan tarvittavan lisärahoituksen myöntämiseksi sekä ammattiliittojen kuuntelemiseksi hoitajapulan ratkaisussa. Suomessa julkisten sote-palvelujen rahoitus on jälkeenjäänyt miljardeja muiden Pohjoismaiden tasosta.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön työvaliokunta ei hyväksy lähipalvelujen lakkauttamista vaan näkee keskittämisen vaikutuksen asukkaiden näkökulmasta negatiivisena. Saavutettavuus kärsii pidentyvien välimatkojen takia, ja asukkaiden ja työntekijöiden näkemysten sivuuttaminen on epädemokraattista. Keskittämisen kulttuurilla ja lähipalvelujen tuhoamisella on avattu koko ajan tietä yhä suurimmille yksiköille, ja yksityistämisille julkisten palvelujen heikkenemisen kautta, karsien mahdollisuuksia potilaiden ja asiakkaiden paremmalle kohtaamiselle.

Kotihoitokin on jo pitkään ollut resurssivajeessa, ja laitospaikkojen vähentäminen on johtanut liian huonokuntoisten ihmisten kotihoitoon jäämiseen. Tämä on lisännyt ihmisten yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Korvaako kotihoidossa etäkontakti aidon ihmiskontaktin niille, keillä on edellytykset asioida sähköisesti, kun resursseja tarvitaan yhä huonokuntoisempien kotona asuvien hoitoon? Suomalaisen kotihoidon työntekijöiden työpaine on Pohjoismaiden korkein.

Työvaliokunta muistuttaa kuinka julkisesta keskustelusta on unohdettu, että riittäviin sote-palveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostaminen tuo mukanaan selvää fiksua säästöä, kun asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus nousee. Valtion on lisättävä hyvinvointialueiden rahoitusta riittävälle tasolle. Ulkoistamiset ja yksityistämiset on torjuttava, ja jo tapahtunutta yksityistämiskehitystä on käännettävä julkisten lähipalvelujen ensisijaisuuteen. 

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön työvaliokunta