Tarvitaan hyvinvointia ja veroremonttia - leikkausten pakkoa ei ole

Eduskuntapuolueiden muodostama poliittinen eliitti on ollut jo vuosikymmeniä karsimassa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä - 'välttämättöminä' pidetyt talouden menosäästöt on haettu tuhoamalla toimeentuloa, sote-palveluja, koulutusta sekä muita julkisia ja kuntapalveluja. Nyt palvelut ovatkin keikahduspisteessä. On valittava, ryhdytäänkö asioita laittamaan kuntoon, vai jatketaanko palveluiden leikkaamista. 

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Uusliberaali aliresurssointi on nyt johtanut siihen, että julkiset palvelut ovat kriisiytyneet. Ne eivät enää kestä jatkuvia leikkauksia, työntekijät ovat joustaneet äärirajoille asti, eivätkä palvelut riitä kaikille niitä tarvitseville. Julkisia palveluja käyttävät ovat nähneet palvelutason heikentymisen leikkausten seurauksena; esimerkiksi pitkät jonot terveyskeskuksessa ja liian suurien luokkakokojen negatiiviset vaikutukset kouluissa. Tulevan porvarihallituksen kaavailemat miljardien leikkaukset olisivat pois elintärkeistä palveluista ja arjen hyvinvoinnista.

Näistä leikkauksista puhutaan edelleen kuin muita vaihtoehtoja ei olisi. Silti valtiontaloudessa on sektori, joka on jätetty kokonaan taloudellisen tarkastelun ulkopuolelle: asemenot. Suomen puolustusbudjetti ylitti tänä vuonna 6 miljardia. Se yksistään on yli 8 prosenttia koko budjetista, kun tulopuolella ei lasketa velanottoa.

– Asemenoja kasvatettiin viime vuodesta 20 prosentilla, ja nyt ne ovat bruttokansantuotteeseen nähden nyt EU-maiden kärkeä. Avoin piikki asemenojen kasvulle on vastuutonta - ottaen vielä huomioon, ettei suurilla ja kalliilla hävittäjähankinnoilla ole myöskään turvallisuuspoliittista perustetta, sanoo SKP:n Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja Jiri Mäntysalo.

Loppu rikkaiden vapaamatkustamiselle

Budjeteissa on aina sekä meno- että tulopuoli. Näiden tulojen lisäämistä ja talouden vahvistamista ei tunnuta edes harkitsevan. Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi pääomiin ja sen tuottoihin kohdistuvan verotuksen nostaminen edes EU-maiden keskitasolle toisi lisää verotuloja noin 5 miljardia euroa vuodessa.

– Rikkaille ja yrityksille myönnettyjen perusteettomien verohelpostusten ajan tulee nyt olla ohi, sillä ne tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Yhtenä esimerkkinä tästä on teollisuusyritysten valtaisan huojempi sähkövero. Vero on kotitalouksille ja palvelualan yrityksille 2,253 senttiä kilowattitunnilta. Teollisuudelle vero on 36 kertaa pienempi, vain 0,062 senttiä kilowattitunnilta. Mikäli teollisuuden sähkövero asetettaisiin samalle tasolle kotitalouksien kanssa, kertyisi valtiolle yli 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa, kuvailee Mäntysalo.

Julkista taloutta taloutta vahvistamaan tarvitaan myös uusien työpaikkojen luomista kuntiin, hyvinvointialueille ja valtiolle, parempaa työaikaa, kotimaista kulutusta tukevan ostovoiman edistämistä sekä valtionyhtiöiden investointeja talouden ekologiseen rakennemuutokseen.

Palvelut asukkaiden hyväksi 

Sote-uudistukseen liitetty hyvinvointialueiden rahoituksen automaattinen leikkuri, joka ei huomioi palvelutarpeen kasvua täysimääräisesti, on poistettava. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus on nostettava kunnolliselle tasolle, joka mahdollistaa asukkaiden tarpeisiin vastaavien palvelujen tuottamisen. Julkiset palvelut ovat liian arvokkaita annettavaksi yksityisten käsiin ja voitontavoittelun piiriin. Yksityisten jättien tarkoituksena on takoa voittoa omistajilleen, kun taas julkisten palvelujen intressi tulee olla hyvinvoinnin, terveyden ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen asukkaille.

Työpaikka- ja asukasdemokratiaa on ryhdyttävä toteuttamaan työpaikkojen ja palveluverkkojen kehittämiseksi. Hyvinvointialueille on myönnettävä verotusoikeus ja verotuksen piiriin on ehdottomasti otettava myös pääomatulot.

– Me kommunistit haluamme edistää terveyttä, tasa-arvoa, koulutusta ja osaamista sekä siirtyä leikkaamisesta kehittämiseen. Julkisten palveluiden toimintaedellytyksiä on turvattava. Uusliberaalin leikkauspolitiikan on aika väistyä, Mäntysalo kiteyttää.