Työtä, leipää, rauhaa!

SKP:n Uudenmaan piirin vaalimanifesti – Eduskuntavaalit 2023

Kommunistit Uudellamaalla taistelevat työn, toimeentulon ja lähipalvelujen sekä ympäristön ja rauhan hyväksi. Seisomme kaikkien niiden nykypolitiikkaan tyytymättömien rinnalla, jotka kärsivät rahavallan kahleista ja joiden turvaverkot on tuhottu. Seisomme niiden rinnalla, jotka vaativat systeeminmuutosta ympäristökriisin torjumiseksi. On aika lopettaa sellainen politiikka, jossa omaksutaan ajatus siitä, että Suomessa tulisi aina olemaan köyhyyttä, asunnottomuutta ja pahoinvointia. Olemme rauhanpolitiikan ja ydinaseriisunnan kannalla emmekä siksi tue liittymistä Natoon tai turvallisuusajattelun nojaamista yksinomaan aseisiin.

Kommunistit tuovat vaalikentille järjen ja omantunnon antikapitalistisen äänen sekä radikaalin vaihtoehdon muuttaa yhteiskuntaan perinpohjaisesti irti eriarvoisuuden kasvusta – kohti kansanvaltaa ja yhdenvertaisuutta. Äänestä tovereitamme, jotka toimivat jotta demokratia ja vaikuttaminen olisi muutakin kuin äänestämistä!

Julkisten sote-palvelujen saatavuus kuntoon

Lähipalveluverkko kunniaan – Uusien hyvinvointialueiden puitteissa on torjuttava lähipalveluverkon alasajo sekä puolustettava pieniä sote-yksiköitä. Palvelujen keskittämisistä, yksityistämisistä ja jatkuvista palvelujen heikentämisen uhista on päästävä irti ja ryhdyttävä vahvistamaan lähipalveluita. Palveluita on mahdollisuuksien mukaan integroitava saman lähikaton alle. On kehitettävä lähipalvelujen kokonaisvaltaisuutta ja ennaltaehkäisyä niiden tuella.

Sote-uudistuksen luomista hyvinvointialueista huolimatta parhaat perustason sote-palvelut järjestetään julkisesti lähellä ihmisiä. Hyvinvointialueista on edettävä kohti maakuntamallia, jossa demokraattisesti hallittujen maakuntien vastuulle kuuluvat erikoissairaanhoito ja muut erikoistason palvelut.

Tarvitaan riittävä rahoitus – Soten isot ongelmat kiteytyvät riittävän rahoituksen puutteeseen. Paremmat palvelut vaativat yksinkertaisesti lisää rahaa. Menokehyksiin nojaava politiikka sementoi epäinhimillisiä ja terveyseroja lisääviä leikkauksia ja palvelujen heikentämisiä. Sen sijaan tarvitaan hyvinvointikehys, joka turvaa todellisen alueellisen tarpeen mukaisen rahoituksen palveluihin. Hyvinvointialueille on säädettävä taloudellisia mahdollisuuksia ja autonomiaa lisäävä verotusoikeus. Verotuksen piiriin on otettava myös pääomatulot.

Riittävien resurssien turvaamisen esteenä tällä hetkellä ei ole rahan puute vaan eliitin olematon poliittinen tahto. Verotusjärjestelmä on uudistettava. Kiristämällä pääomiin ja sen tuottoihin kohdistuvaa verotusta edes EU-maiden keskitasolle saadaan valtiolle noin 5 miljardia lisää verotuloa. Yhteisöveroa ja isojen perintöjen verotusta on kiristettävä, varallisuusvero palautettava, pörssikauppojen varainsiirtovero otettava uudelleen käyttöön sekä pääomatuloja alettava verottamaan samalla tavalla kuin ansiotuloja. Verolainsäädännön porsaanreikiä on tukittava ja veronkiertoa torjuttava tehokkaasti. Ylimitoitetut ja tarpeettomat hävittäjähankinnat on peruttava.

Lisää lähidemokratiaa – Asukkaiden on voitava vaikuttaa päätöksiin ja osallistua päätöksentekoon muutenkin kuin palveluiden käyttäjinä tai äänestäjinä.

Tällä hetkellä hyvinvointialueilla on mahdollista toimia demokratian laajentamiseksi esimerkiksi järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja, hyvinvointialueen kansanäänestyksiä sekä ottamalla asukkaita mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Hyvinvointialueiden soteviestintää on muutettava kansantajuisemmaksi, saavutettavaksi ja demokraattiseksi.

On tuettava eri-ikäisten ja -taustaisten asukkaiden itse suunnittelemia tapahtumia sekä matalan kynnyksen kohtaamisia esim. järjestämällä kohtaamistiloja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sotepalveluihin tarvitaan lisää työpaikkoja kokemusasiantuntijoille.

Työpaikkoja ja työntekijöiden valtaa

Lisää julkista työllistämistä – Monissa julkisissa palveluissa työtä joudutaan tekemään jaksamisen äärirajoilla, riittämättömillä resursseilla ja liian vähäisellä henkilöstöllä. Palveluihin ei rekrytoida tarvittavasti uusia työntekijöitä. Kun tilanne palveluissa on kehnoilla resursseilla huono, ei kouluttautuminen ja työllistyminen ole uusien potentiaalisten tekijöiden näkökulmasta mielekästä silloinkaan, kun siihen mahdollisuus on. Valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja julkisen sektorin on ryhdyttävä luomaan uusia työpaikkoja yhteisiin palveluihin, sekä myös uusia tuotannonaloja ja palveluita on kehitettävä. Kun julkinen sektori toimii paremmin, saadaan aikaan fiksua säästöä ihmisten hyvinvoinnin kasvun myötä. Erilaisten yhdistysten mahdollisuudet työllistää ihmisiä palkkatuella yleishyödylliseen toimintaan on taattava.

Kaikille on turvattava työn vaativuus- ja koulutustasoa vastaava, kunnon elämiseen riittävä reilu palkka sekä paremmat työehdot. Työttömillä, opiskelijoilla, eläkeläisillä ja muilla, jotka eivät työllä omaa perusturvaa voi rakentaa, tulee olla oikeus köyhyysrajan ylittävään 1200 euron kuukausittaiseen perusturvaan.

Työaika lyhyemmäksi ansiotasoa alentamatta – Toimiva keino työn jakamiseksi, tulonjaon korjaamiseksi ja työssäjaksamisen parantamiseksi on yleisen työajan lyhentäminen 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Työajan lyhentämisestä on lukuisia positiivisia kokemuksia sekä näyttöä Suomessa ja muualla tehtyjen kokeilujen ja tutkimusten kautta. Työtä jakamalla avataan runsaasti mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiselle.

Kuluttavaa työtä tekevien on halutessaan päästävä eläkkeelle joustavasti jo 58-vuotiaina, eikä työ saa koskaan vaarantaa tekijänsä terveyttä. Eläkeiän alentaminen on myös parhaita keinoja työllistää nuoria. Parasta työurien jatkamista on työttömyyden vähentäminen, ei eläkeiän korottaminen.

Demokratiaa työpaikoille – Työntekijöillä on oltava mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön sekä työpaikoilla on vallittava ilmapiiri, jossa uusien aloitteiden esittämiseen kannustetaan. Työntekijöillä on tietotaitoa ja osaamista oman työnsä parempaan organisointiin. Luottamushenkilöjärjestelmää ja työsuojelua on vahvistettava.

Työntekijöiden voima on keskinäinen solidaarisuus. Kaikille on turvattava samat oikeudet kansalaisuuteen, sukupuoleen, ikään ja syntyperään katsomatta.

Joukkoliikenne edullisemmaksi ja laajemmaksi

Asukkaiden etu – Joukkoliikenteen edistäminen tavoitteellisesti ja määrätietoisesti Uudellamaalla on liikenteen sujuvuuden ja tasapainoisen aluekehityksen takaamiseksi välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja liikkumisen perustarpeeseen vastaamiseksi tavoitteeksi on otettava joukkoliikenteen maksuttomuus, jota kohti voidaan edetä esim. alentamalla lippujen hintoja, laajentamalla nykyistä tietyille matkustajaryhmille myönnettyä maksuttomuutta useammille matkustajaryhmille sekä poistamalla liputta matkustamisen rangaistavuus.

Edullinen tai maksuton joukkoliikenne hyödyttää lapsiperheitä ja vähävaraisia, ehkäisee syrjäytymistä sekä vahvistaa osallisuutta. Tavoitteen saavuttamiseen on tärkeää saada taloudellista tukea valtiolta. Joukkoliikenteen esteettömyyttä on edistettävä sekä yksityistämispyrkimykset torjuttava alkuunsa.

Ekologianäkökulma – Kattava, maksuton tai vähintäänkin edullinen ja laajasti saavutettava joukkoliikenne on oiva keino toimia ympäristökriisiä vastaan. Kun joukkoliikenne vastaa hyvin ihmisten liikkumisen tarpeeseen ja toimii sujuvana työmatkaliikenteen välineenä, saadaan ympäristöä kuormittavaa yksityisautoilua vähennettyä.

Asumisen perusoikeus toteutettava

Vuokrat kuriin! – Asumisen hinta Uudenmaan, varsinkin pääkaupunkiseudun, vuokra-asunnoissa on sietämättömän korkea. Monilla menee käytettävistä kuukauden tuloista suurin osa pelkkään vuokraan. On jo aika, että rahastaminen ihmisten kodeilla ja asumisen perusoikeudella saadaan loppumaan. Asumisen hinnan rajoittamiseksi on säädettävä vuokrakatto, joka toteutetaan palauttamalla vuokrasääntely. Eduskunnan on laadittava mekanismit, joilla vuokrakatto voidaan toteuttaa Suomessa alueellisesti.

Julkista asuntotuotantoa ja –omistusta – Tällä hetkellä uusia asuntoja tehdään ensisijaisesti voiton tahkoamisen välineiksi eikä kodeiksi ihmisille. Tähän aseltelmaan tarvitaan täyskäännös ja asumisen perusoikeus on asettava politiikan keskiöön. Täyskäännöksen helpottamiseksi sekä rakentamisen laadunvalvonnan ja avoimuuden parantamiseksi on perustettava julkinen rakennusyhtiö joko valtion toimesta tai kuntien yhteistyössä. Vuokra-asuntojen julkisessa rakentamisessa ja omistamisessa asukkaiden näkemykset ja aloitteet tulee huomioida sekä varmistaa eri julkisten sektorien ja toimijoiden välinen sujuva yhteistyö.

Kielioikeudet turvattava

Ruotsia äidinkielenään puhuvia on Uudellamaalla yli 130 000 ja koko maassa lähes 290 000. Kyseessä on siis Suomen toiseksi suurin kieliryhmä. Ruotsin kielen asema toisena kotimaisena kielenä sekä ruotsinkielisen palvelun saatavuus on turvattava. Ruotsin kielen opetus on säilytettävä yhtäläisenä kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen sisältöä ja monipuolisuutta tulee kehittää valtakunnallisesti sekä parantaa oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden kanssa.

Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!